Sijoittaminen ja tavoitteiden asettaminen
Kun ryhdyin vapaaksi mainosvalokuvaajaksi vuonna 1998, halusin keskittyä pääasiassa kauneusmuotokuviin, muotiin ja eroottiseen kuvaamiseen. Ja vieläpä ainoastaan mustavalkoisena. Nykyään kuvaan pääasiassa värillisenä, yleisesti ihmisiä, mutta myös tuotteita, autoja ja sisustuksia. Olen luonut paljon arkkitehtuurikuvia.
Lisäksi kirjoitan valokuvauskirjoja ja toimin luennoitsijana työpajoissa ja seminaareissa. Alkuperäisten painopisteideni pysyessä samoina, kuvaan yhä pääasiassa kauneusmuotokuvia ja eroottisia kuvia. Olen järjestänyt myös työpajoja ulkomailla jo usean vuoden ajan.
Alla oleva kollaasi esittää Andalusian työpajani (aihe: kauneusmuotokuvat ja eroottiset kuvat) kulissien takana lokakuussa 2010.
Yleisosaaja vai erikoistuja?
Mikä on oikea tapa menestyä? Jotta sinut huomattaisiin markkinoilla ja jotta asiakkaasi havaitsevat sinut, sinun on jotenkin sijoituttava markkinoille. Vaikka painopisteesi todennäköisesti muuttuvat itsenäisen työskentelyn aikana, aloittaessasi on tärkeää määritellä tarkasti valokuvaajan asema.
Jos kattaa monia valokuvauksen osa-alueita ja tarjoaa hyvin laajan valikoiman, potentiaalisten asiakkaiden määrä sen mukaisesti kasvaa. Tämä näyttäisi ensivilkaisulla olevan lupaavin strategia laajimman mahdollisen asiakaskunnan tavoittamiseksi.
Tämän lähestymistavan haittana on, että saatat kamppailla herättääksesi huomiota. Ihmiset – ja siten myös potentiaaliset asiakkaasi – luokittelevat. Siksi joku, joka edustaa tiettyä valokuvauksen osa-aluetta, huomataan todennäköisemmin kuin se, joka tarjoaa kaikkea.
Aloitin työskentelyni naisten eroottisena valokuvaajana. Kun olin ensimmäistä kertaa kuvannut miesten akteja valokuvauskirjaa varten ja halusin tarjota niitä kalenterikustantajalle, sain vastaukseksi, että minua pidettiin naisten valokuvaajana eikä miehille suunnattuja kalentereita voitaisi julkaista kanssani …
Olin siis onnistunut markkinoilla – naisten valokuvaajana – mutta haittana oli, että muiden alojen tarpeisiin etsittiin muita erikoistuneita valokuvaajia.
Toimialat
Valokuvauksessa on monia erilaisia toimialoja. Mihin haluat keskittyä pääasiassa?
Valokuvauksessa on lukuisia eri toimialoja. Tässä luetteloituina yleisimmät (aakkosjärjestyksessä):
- Akti- ja eroottinen valokuvaus
- Arkkitehtuurivalokuvaus
- Bulevardijournalismi (paparazzit)
- Perhevalokuvaus/lastenvalokuvaus/vauvavalokuvaus
- Ruokavalokuvaus
- Häävalokuvaus
- Teollisuusvalokuvaus
- Konsertti- ja teatterivalokuvaus
- Taiteellinen valokuvaus
- Muotokuvaus
- Luonto- ja maisemavalokuvaus
- Henkilökuvaus/ihmisvalokuvaus
- Matkavalokuvaus
- Reportaasi- ja dokumenttivalokuvaus
- Urheiluvalokuvaus
- Still-kuvat/produktivalokuvaus
- Oikeudellinen kuva-aineisto (kuvien markkinointi tapahtuu kuvatoimistojen kautta)
- Eläinvalokuvaus
- Sukellusvalokuvaus
- Tieteellinen valokuvaus
Tätä luetteloa voisi jatkaa lähes loputtomiin, sillä erikoistumisalueita ja eri valokuvaustoimialojen niche-alueita on vielä mahdollista mainita. Voisi mainita esimerkiksi astrofotografian, luonnontunnetilanteiden alueena, tai valokuvauksen sotaraportoinnin, reportaasivalokuvaamisen alueena.
Kohta Taiteellinen valokuvaus, tarkoitettuna itsessään pätevälle alueelle, ei tarkoita, että muut valokuvaustoimialat eivät voisi olla yhtä lailla taidokkaita ja täyttää korkealaatuiset taidevaatimukset. Päinvastoin! Sama pätee kuvapankeissa esitettyyn valokuvaamiseen, sillä tämän nimen avulla viitataan vain siihen, miten kuvien myynti, jotka voivat olla peräisin kaikilta muilta alueilta, hoidetaan. Silti kuvapankit ovat niin merkittävä ala liike-elämässä, että siihen tulisi kiinnittää erityistä huomiota.
Olen jo työskennellyt alueilla kuten akti/eroottinen valokuvaus, taiteellinen valokuvaus, muotokuvat/ihmiskuvat, lasten- ja vauvavalokuvaus, häävalokuvaus, arkkitehtuurivalokuvaus, still-kuvat, ruokavalokuvaus, muotokuvaus ja konserttivalokuvaus. Olen jopa ottanut jo matkakuvia, hakeakseni paikkaa ulkomaan työpajoihini Ibizalla ja Andalusialla.
Kuvatoimiston liiketoiminnan kirous ja siunaus
Kuvatoimistot (kuten esimerkiksi Corbis, Getty, Fotolia, iStockphoto, Mauritius, Fotosearch, Shutterstock, f1-online ja monet muut) vastaanottavat kumppanivalokuvaajiltaan säännöllisin tai epäsäännöllisin väliajoin kuvia, jotka toimisto markkinoi edelleen. Valokuvaajalla ei ole siis vaikutusvaltaa siihen, miten ja millaisin ehdoin hänen ottamansa kuvat leviävät. Toisaalta hänellä ei myöskään ole vaivaa asiakkaanhankinnasta, oikeuksien myöntämisestä, laskutuksesta, seurannasta ja maksutoiminnasta. Kuvamyynti, kuten tätä kuvatoimistojen kanssa tehtävää yhteistyötä kutsutaan, sopii täten valokuvaajille, jotka haluavat keskittyä pelkästään valokuvaamiseen ja haluavat välttää mahdollisimman paljon "toimiston työtä" ja muuta hallinnollista taakkaa, joka tulee automaattisesti, kun on myös huolehdittava ottamiensa valokuvien markkinoimisesta.
Aiemmin kuvatoimistoissa toimiminen oli hyvä lisätienesti vapaana valokuvaajana työskenteleville, jotka saattoivat markkinoida vapaaseen aikaan, valokuvaustöidensä väleissä ottamiaan valokuvia. Nykyään sitä harjoittavat pääasiassa ne valokuvaajat, jotka ovat erikoistuneet kuvaamaan materiaalia kuvatoimistoille.
Lisäksi tämä valokuvauksen tyyli tarjoaa laajoja vapauksia, koska jokaisen valokuvaajan odotetaan luovan sopivaa kuva-aineistoa ja toimittavan se kuvatoimistolle.
Sitä myötä asiakaskontaktia ei tapahdu suoraan, eikä suoraa yhteyttä kuvatoimiston työntekijöihin juuri ole, paitsi harvoissa poikkeustapauksissa, kun toimisto antaa ja seuraa kuvauksen toteutusta. Tämä tapahtuu kuitenkin vain harvoin lupaavista aiheista, jotka toteuttaa toimiston huippuvalokuvaajat.
Kuva, joka voisi myydä itsensä hyvin kuvatoimiston kautta:
Sitä voitaisiin käyttää teemoissa: "Nuori" – "Lapsi" – "Kiipeily" – "Seikkailupuisto" – "Absurdi" – "Vapaa-aika" – "Liike" – "Suojakypärä" – "Luonto" – "Köysirata" – "Seikkailu" – "Puusta puuhun" – "Rohkeus" – "Rohkeuden testi" – "Jännitys" – "Jännitys" – "Itseluottamus" – "Hauskaa" – "sisäinen pelkuruus voitettu" …
Valokuvaajalla on jonkinlainen kehys-sopimus kuvatoimiston kanssa, joka koskee kaikkia toimittamiasi valokuvia (myös tulevia toimituksia) yhtä lailla. Tämä sopimus määrittelee myös palkkion tason. Tämä vaihtelee valokuvaajan tilanteen mukaan toimistossa ja liikkuu 20 prosentista aloittelijoille jopa 60 prosenttiin huippuvalokuvaajille.
Lisäksi sopimukseen sisältyvät toimitusehdot (yleinen käytäntö on ladata kuvat kuvatoimiston palvelimelle), vapautus kolmansien osapuolten oikeuksista, laskutustapa ja toimittavien valokuvien vaatimukset (kuten vaadittu vähimmäistarkkuus, tiedostomuoto, tulostuskoko, maksimi ISO-herkkyyseinstellus, jne.).
Jos kuvat eivät vastaa vaatimuksia, niitä ei sisällytetä valikoimaan, jonka asiakkaat voivat valita. Jos useita hyvin samankaltaisia kuvia lähetetään, vain yksi sarjasta hyväksytään. Tässäkin on tärkeää pitää tietokantaa järjestelmällisenä kaikkien tarjottujen kuvien vuoksi. Kuvan sisällöllistä laatuarviointia ei yleensä tehdä latauksen yhteydessä, koska sitä ei voi automatisoida.
Koska useimmissa kuvatoimistoissa on maksettava latausmaksu jokaista ladattua kuvaa kohti (summa vaihtelee, riippuen toimistosta ja valokuvaajan sijoituksesta; useita kymmeniä euroja ei ole harvinaista), tulisi sinun ladata vain parhaat kuvat ja vain muutamia vaihtoehtoja yhdestä kuvaussessiosta.
Kuvat tunnistetaan yleensä valokuvaajan lisäämillä avainsanoilla sen jälkeen, kun ne on ladattu palvelimelle. Tämä tarkoittaa, että kuvat liitetään tietyillä aiheilla ja merkittävillä käsitteillä, jotka sopivat kuvan sisältöön. Nämä haun kohdistamisen kriteerit helpottavat kuvatoimiston asiakkaita löytämään tiettyjä vaatimuksia vastaavia kuvia.
Tämä prosessi on äärimmäisen tärkeä, jotta asiakkaat voivat löytää sopivat valokuvat valtavasta tietokannasta lyhyessä ajassa. Joissakin toimistoissa avainsanojen lisäämistä hallitsee pätevä henkilökunta. Toisissa tapauksissa valokuvaajien lisäämiä avainsanoja tarkistetaan (ainakin otantamenetelmällä) oman henkilökunnan toimesta.
Esimerkiksi seuraavan kuvan avainsanat voisivat olla: "Satamalahdista" – "Meri" – "Vesi" – "Ylellisesti" – "Loma" - "Jahti" – "Elämäntyyli" – "Moottorivenettä" …
Yleisimmät valokuvakohteet kuvatoimistoissa ovat edelleen ihmiset, kuvattuina monissa eri elämäntilanteissa. Tämän kuvan avainsanat voisivat olla: "Lapsi" – "Nuori" – "Ravitsemus" – "Huono ravitsemus" – "Ranskanperunat" – "Ketsuppi" – "Tunteet" – "Maku" …
Ollaksesi aina ajan tasalla siitä, minkälaista kuvamateriaalia kuvatoimiston asiakkaat kysyvät, valokuvaajille lähetetään epäsäännöllisin väliajoin uutiskirjeitä. Näin kuvien tekijät ovat myös tietoisia siitä, millaisia kuvaustrendejä kuvien ostajilla on.
Valokuvaaja saa osuuden palkkiosta myydyistä valokuvistaan kuvatoimistojen ja mahdollisten ulkomaisten kumppanitoimistojen kautta. Laskutus tapahtuu toimiston mukaan osittain kuukausittain, osittain neljännesvuosittain. Hänen osuutensa palkkiosta (kuvaajien osuus) on parhaimmillaan 50–60 % netto-myyntituloksesta, toisissa tapauksissa erityisesti aloitteleville kuvatoimistossa työskenteleville, huomattavasti vähemmän.
Kuvatoimistotoiminta on johtanut valokuvien hintojen laskuun. Tämä tapahtuu toisaalta, koska kuvatoimistojen välinen kilpailu on laskenut hintoja. Toisaalta siksi, että yhä harvemmat valokuvat tilataan, koska niitä on käytännössä mahdollista ostaa jo mistä tahansa varastokuvana.
Haitat yhteistyöstä kuvatoimistojen kanssa ovat:
- Tekijää eli valokuvaajaa ei usein mainita julkaisun yhteydessä, vaan ainoastaan kuvatoimisto.
- Valokuvaajalle ei juuri koskaan ilmoiteta, missä ja millaisessa yhteydessä kuvia on tarkalleen julkaistu, paitsi poikkeustapauksissa laskutuksen yhteydessä.
- Vahvistuskappaleita ei lähetetä valokuvaajille lainkaan tai vain erittäin harvoin.
- Useat kuvatoimistot eivät ilmoita, kuinka paljon kustakin kuvasta saatu palkkio tarkalleen on. Joissakin toimistoissa laskuissa ilmoitetaan vain koko palkkiosumma, joka sisältää kaikkien valokuvaajan myymien kuvien palkkiosummat yhteensä.
- Kovassa kilpailussa globaalien kuvatoimistojen markkinoilla hinnat yksittäisiä julkaisuja kohti ovat romahtaneet.
- Jos kuvasi myydään kuvatoimiston ulkomaisen yhteistyökumppanin kautta, korvauksesi määräytyy sen mukaan, mitä kuvatoimisto, jonka kanssa sinulla on sopimus, saa myynnistä kyseisen ulkomaisen kumppanitoimiston kanssa. Jos myynti ei tapahdu ulkomaisen kumppanitoimiston kautta vaan heidän ulkomaisen kumppaninsa kautta toisesta maasta, valokuvaajan osuus pienenee uudelleen. Tämä voi johtaa valokuvaajan sopimuksen mukaisen osuuden merkittävään supistumiseen. Alle 5 euron pienet valokuvaajan korvaukset yksittäisistä myydyistä kuvista voivat olla seurausta tästä, mikä on luonnollisesti turhauttavaa valokuvaajille, koska julkaisu on sama ja he saisivat enemmän, jos se olisi tapahtunut suoraan kuvatoimiston kautta, jolla heillä on sopimus.
- Microstock-palveluntarjoajilla voi olla tapana, että kilpailevat yritykset käyttävät samaa kuvaa mainoksissaan.
- Kriisissä jotkut toimistot ovat luoneet ns. "tilausmallit", jotka johtavat korkealaatuisen kuvamateriaalin myymiseen pilkkahintahinnoin. Valokuvaajat saavat tällöin korvauksena naurettavankokoisia summia.
Alueen rojaltivapaissa kuvissa voi tapahtua, että vakuutusyhtiö V ostaa kuvan, jota se käyttää suuressa markkinointikampanjassa uudelle vakuutuspalvelulle, ja sitten käy ilmi, että kilpailija, vakuutusyhtiö W, on myös ostanut saman kuvan ja käyttää sitä myös uuden vakuutuspalvelun markkinointiin.
