Mallit valaistaan taitavasti
Kuva 8.1: Ulkomailla järjestämissäni valokuvaworkshopeissa (tässä pikakuva Ibizan workshopesta toukokuussa 2013) osallistujat oppivat saavuttamaan optimaalisia tuloksia erilaisissa valaistustilanteissa. Tavoitteeseen pääsee monilla eri tavoilla: täydellinen mallikuva. Stefan on tässä kuvassa käyttänyt järjestelmäsalamaa valaistakseen mallin kasvojen varjoja epäsuorasti aurinkoa heijastavaa Sunbounce-valoa vasten, jotta saataisiin kauniimpaa ja pehmeämpää valoa (suuremman heijastuspinnan vuoksi). Sivuvalo tekee valaistuksesta myös vähemmän "tasapaksun" ja luo enemmän muotoja kuin suoraan käytettävä salama olisi tehnyt.
(Kuva © 2013: Jens Brüggemann - www.jensbrueggemann.de)
8.1.1 Valontuojat ja varjostajat
Valontuojat ja varjostajat kuuluvat helpoimmin käytettävään valaistuslaitteistoon. Niiden toiminta on itsestäänselvä:
Varjostajaa pidetään auringon ja mallin välissä lieventääkseen valoa (valon vaimennus noin 1-2 aukkoa riippuen tilanteesta). Lisäksi se hajottaa kovaa auringonvaloa, mikä mukavan vaikutuksen ansiosta pehmentää valoa, joka osuu malliin.
Valontuojaa käytetään heijastamaan auringonvaloa tai vaihtoehtoisesti myös salamavaloa (tai elokuvassa: keinotekoista jatkuvaa valoa). "Valon sisääntulokulma = valon lähtökulma" -periaatteen mukaisesti valontuojaa pidetään avustajan toimesta oikeassa asennossa tai kiinnitetään jalustaan.
Kuva 8.2: Pieni apu - suuri vaikutus! Tässä yksi Ibizan valokuvaworkshopin 2013 osallistujista pitää valontuojaa ("Sunbounce Mini") tuodakseen mallille kauniin valon korostuksen iholle. Ihanteellinen mallikuvausta varten (mutta ei muoti- tai tuotekuvausta varten) on kulta-hopea-"zebra"-kangas. Se tarjoaa miellyttävän lämpimän ihonsävyn vaikuttamatta suoraan värisävylliseltä.
(Kuva © 2013: Jens Brüggemann - www.jensbrueggemann.de)
Kuva 8.3: Suosin sekä valokuvatöissäni että valokuvaworkshopeissani (tässä kuvauksen kulissien takaa Andalusian workshopista 2012) California Sunbouncen valontuojia ja varjostajia, koska ne ovat erittäin toiminnallisia ja korkealaatuisia. Täällä Malagan kuvauksissa workshopin osallistujat auttavat toisiaan. Vahva aurinko olisi paistanut mallin olkapäät niin voimakkaasti, että kontrastisuhteen (tässä tapauksessa: liian kirkkaat olkapäät) olisi ollut liian suuri kameran tallentaakseen. Valontuojat ja varjostajat palvelevat siis ensisijaisesti kontrastisuhteen lieventämistä kohteessa, jotta valokuvat olisivat teknisesti moitteettomia.
(Kuva © 2012: Jens Brüggemann - www.jensbrueggemann.de)
Valontuojia ja varjostajia voidaan tietysti käyttää myös yhdessä; se olisi jopa optimaalinen tapaus. Varjostaja auttaa välttämään liian kirkkaita alueita, joita esiintyy usein suoraan auringonvaloon osoittavana. Valontuojalla voidaan valaista varjoja tai luoda kauniita valonkorostuksia.
Valontuojat ja varjostajat ovat monipuolisesti käytettävissä ja kuuluvat mielestäni jokaisen mallikuvaajan perusvarustukseen!
8.1.2 Järjestelmäsalama
Mikäli järjestelmäsalamaa ei suunnata suoraan malliin, sen käytössä ei ole mitään vikaa. Kiitos mahdollisuuden salaman laukaisuun langattomasti ("Master-Slave-ohjaus") myös järjestelmäsalaman avulla onnistuu kauniisti valaistut kuvat; sillä nyt tätä valoa voidaan käyttää myös sivusuunnasta (luo muotoa) tai takavalaistuksena (luo tunnelmallisia kuvia).
Kun salama sen sijaan suunnataan suoraan malliin, se näyttää "tasapaksulta". Taustalle osuvat varjot näyttävät myös epämiellyttäviltä ja amatöörimäisiltä.
Kuva 8.4: Tämä osallistuja on sijoittanut järjestelmäsalamansa taitavasti sivulle mallin tasolle Ibiza-valokuvaworkshopissani. Se laukeaa Master-Slave-toiminnolla, jossa sisäänrakennettu salama on Master ja pienirakenteinen pääsalama on Slave-minijalustalla. Näin valokuvaaja on saavuttanut, että pehmeä valo (malli oli puiden alla) piristyy järjestelmäsalaman avulla hieman akseenttipitoisemmaksi. Lisäksi kontrastit (puitten varjot kirkasta taustaa vasten) voidaan lieventää, jotta taivas kuvissa ei enää näytä "palaneelta".
(Kuva © 2011: Jens Brüggemann - www.jensbrueggemann.de)
Huomautus: Järjestelmäsalavalaisimia tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää epäsuorasti, eli niin että valo ensin heijastuu (väriltään neutraaliin) pintaan ja siitä sitten heijastuu malliin. Tällöin valo näyttää vähemmän kovalta ja laajemman hajontansa ansiosta valaisee myös taustan, mikä kokonaisvaltaisesti johtaa tasapainoisempaan valaistukseen. Sopivia heijastuspintoja ovat valkoiset katot ja seinät, valontuojat (esim. Sunbounce tai Lastolite) tai - jos muuta apuvälinettä ei ole käytettävissä - valkoinen t-paita. (Kokeile! Toimii erinomaisesti!!)
Huomioi kuitenkin, että toimitaan periaatteen "valon sisääntulokulma = valon lähtökulma" mukaan.
8.1.3 Valonohjaus salamalaitteiden avulla
Salamalaitteet jaetaan studiolaitteisiin sekä ulkokäyttöön tarkoitettuihin salamalaitteisiin. Uudemmat kehitykset kuitenkin suuntautuvat laitteiden suunnitteluun, jotka ovat yhtä hyviä molempiin käyttötarkoituksiin.
Huomautus: Kattavan yleiskatsauksen suositeltaviin salamalaitteisiin (ja mihin käyttötarkoituksiin ne sopivat parhaiten) tarjoaa täällä PSD-Tutorials.de-sivustolla julkaistu tutoriasarja "Professionelle Beleuchtungstechnik und Lichtführung" - linkki vie osaan 1). Siellä kuvataan myös tarkasti, mitkä kameran asetukset ovat tarpeen salamalaitteiden kanssa työskennellessä ja minkälaista valoa erilaiset valomuokkaajat tuottavat (esimerkkikuvien kera).
Salamalaitteiden käytön etu mallikuvaamisessa on, että voimme ohjata valaistusta sekä intensiteetin että valon ominaispiirteiden suhteen erittäin joustavasti ja meille on tarjolla (toivottavasti riittävän voimakas) asetteluväli, mikä mahdollistaa valojen asettelun jo ennen kuvan ottamista. Viimeksi mainittu kohta ei kuitenkaan päde ulkokuvauksessa päivisin, koska asetteluväli on liian heikko taistellakseen päivänvaloa vastaan ja jatkuva valo kuluttaisi akkutehoa liian nopeasti.
Kuva 8.5: Studioissa tai muissa sisätiloissa ohjausvalo pysyy päällä kuvauksen aikana. Vain näin valokuvaaja näkee kunkin valo-varjo-vaikutuksen (joka muuttuu jatkuvasti, koska mallit liikkuvat ja pyörivät) ja myös automaattitarkennus terävöittää nopeammin ja luotettavammin.
(Kuva © 2012: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
Kuva 8.6: Näissä kuvissa käytin, kuten usein, 2 salamapäätä studioblitzeissäni. Yksi oli suunnattu päävaloksi mallille (kauneusastiana lamppu) ja toinen sumun takana sijaitsevan mallin taustavaloksi (pieniä softbox-valokirjoja käyttäen). Nikon D3X 1,4/85mm Nikkoreilla. 1/125 sekuntia, aukko 6,3, ISO 200.
(Kuva © 2012: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
Kuva 8.7: Erityisesti klassisessa aktikuvauksessa valojen tarkka sijoittelu on ratkaisevaa kuvien onnistumisen kannalta. Ohjausvalo auttaa meitä valokuvaajia asettamaan valot haluamallamme tavalla. Jos kuvaamme hämärässä huoneessa ilman muita valonlähteitä, ohjausvalon kanssa työskennellessä noudatetaan periaatetta "Mitä näet, sen saat".
Koska ohjausvalo on rakennettu niin, että valon kulku vastaa suunnilleen salaman valoa (paitsi valotehokkuudessa), voimme arvioida valon kulkua täydellisesti ja muokata sitä yksilöllisesti haluamallamme intensiteetillä tai ominaisuuksilla.
Aloittaneet valoja käyttävät valokuvaajat innostuvat varmasti monista luovista mahdollisuuksista, jotka sitä kautta avautuvat! Nikon D3X 1,4/85mm Nikkoreilla. 1/125 sekuntia, aukko 8, ISO 100.
(Kuva © 2012: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
Kuva 8.8: Jotta mallin punaiset hiukset pääsisivät hyvin esille, käytin tässä taaksepäin kaksi kapeaa softboxia. Mallin punaiset hiukset ovat yhdessä teatraalisen asun kanssa päävastuussa kuvan vaikutuksesta. Kuinka voimakkaan hiussuunnan on oltava, voidaan nähdä hyvin jo ennen kuvanottoa ohjausvalon avulla. Loppujen lopuksi se riippuu myös kunkin valokuvaajan mieltymyksistä, kuinka voimakas vaikutus halutaan olevan nähtävissä. Yleensä käytän hillitympää hiussuuntausta; mutta tässä tapauksessa päätin korostaa voimakkaasti punaisia hiuksia. Nikon D4 2,8/105mm Mikro Nikkoreilla. 1/125 sekuntia, aukko 3,2, ISO 100. (Kuva © 2012: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
Ulkokäyttöön soveltuvat salamalaitteet saavat virtansa akkupakkauksista (mallista riippuen joko kiinteästi asennetuista tai yleensä vaihdettavista), jotka voivat vaihdella rakenteeltaan ja kapasiteetiltaan suuresti.
Kuva 8.9: Ulkona ja ulkomailla järjestämissäni työpajoissa käytän nykyään suosittua Ranger Quadra RX Hybridia. Tämä on Elinchromin akkusalamajärjestelmä, joka erottuu äärimmäisen kevyellä painollaan (vain 2 kg litiumioniakulla, lisäksi 0,25 kg salamapäälle) ja siksi sitä voidaan helposti kuljettaa myös pitkillä kävelyretkillä mukana.
(Kuva © 2013: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
Kuva 8.10: Maksimaalisella salaman teholla 400 wattisekuntia Ranger Quadra RX on erinomainen esimerkiksi mallin valaisemiseen vastavalossa tai tehokkaiden valoaktsenttien luomiseen, mihin sillä on vielä toinen salamapään liitäntä "B" puoliteholla verrattuna "A" liitäntään ("kiinteä epäsymmetria"). Nikon D4 2,8/14-24mm Nikkoreilla. 1/160 sekuntia, aukko 9, ISO 100.
(Kuva © 2013: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
Kuva 8.11: Käytännölliseen settiin, joka on sijoitettu tukevaan laukkuun, kuuluvat generaattori, laturi, 2 akkua ja 2 salamapäätä sekä niihin liittyvät kaapelit, kätevä langaton kauko-ohjain (jolla generaattorin tehoa voi ohjata etäältä) ja tietysti ohjekirjat. Generaattori, akku ja salamapää ovat kuitenkin niin käteviä, että ne mahtuvat mukavasti valokuvausreppuun (kameran ja objektiivien lisäksi) pitkällä kävelyretkellä.
(Kuva © 2013: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
Kuva 8.12: Ulkona käytettäessä akkusalamalaitteita on käytettävissä täysi valikoima valomuotoilulaitteita. On kuitenkin muistettava, että suuret valomuotoilijat kuten esimerkiksi softboxit tai oktaarisateet ovat erittäin tuulialttiita ja on vaara, että tuuli kaataa salamapään valomuotoilijoineen ja jalustoineen (ja siten mahdollisesti vahingoittaa niitä). Näin ollen joissain tapauksissa vahvan tuulen vallitessa avustajan, joka pitää jalustaa kiinni, ei ole ylellisyys vaan välttämättömyys.
(Kuva © 2012: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
Kuva 8.13: Tärkeää ei kuitenkaan ole tekniikan vaan sen käyttö. Kamerat, linssit ja valaistustekniikka ovat "vain" työkaluja. Eivät itseisarvoja. Ja kalleimmat laitteet eivät auta mitään, jos niitä ei osaa käyttää oikein ja luovasti. Tässä kuvassa valon lisäksi myös sijainti (ja tietysti upea malli) ovat merkittävässä roolissa. Nikon D3X 2,8/24-70mm Nikkoreilla käytetyllä polttovälillä 24mm. 1/40 sekuntia, aukko 22, ISO 100.
(Kuva © 2009: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
