Ammattimainen valaistus sisätiloissa
Kuva 9-1: Henkilö, joka kuvailee "suurille", tunnetuille brändeille, asettaa työssään arvoa laadulle. Tähän kuuluu myös ammattimainen valaistus. Valojen asettamiseen ei valitettavasti ole yhtä kaavaa, minkä vuoksi todella hyvät valokuvaajat eivät koskaan lopeta valon kokeilemista. Niillä, jotka työskentelevät salamalaitteiden kanssa ja joilla on riittävästi kirkas säätövalo käytettävissään, pitäisi kuitenkin olla kyky hallita lähes kaikki valaistustekniset haasteet suvereenisti.
Koska "mitä näet, on mitä saat" -periaatteella sinun tarvitsee vain katsoa tarkasti: Valokuvaaja näkee jokaisen vaikutuksen, jonka valon asennon tai valon ominaisuuksien muutoksen (valonmuuntajien vaihdon tai etäisyyden muutoksen kautta) aiheuttaa.
(Kuva ©: Jens Brüggemann - www.jensbrueggemann.de)
9.1 Luonnollisuus on "in"!
Salamavalon käytön tarkoitus ei ole tehdä jokaisesta kuvasta "tekaistua" tai "kuollutta". Toisin kuin 70- ja 80-luvuilla, nykypäivänä pyydetään melko luonnolliselta vaikuttavaa valoa.
Kuva 9-2: Tässä kuvassa päävalo tulee ikkunan kautta tulevasta päivänvalosta (pojan oikealta puolelta ja takaa). Järjestelmäsalamavaloa käytettiin vain pojan kasvojen varjojen pehmentämiseen. Salamaa käytettiin siten epäsuorasti viistosti valkoisen seinän yli (pojan asennon vasemmalta puolelta).
(Kuva ©: Jens Brüggemann - www.jensbrueggemann.de)
9.2 Vähemmän on joskus enemmän!
Et tarvitse aina heti 3 tai 4 salamaa luodaksesi vaikuttavia kuvia. Työskentelen useimmiten (noin 70% valokuvistani) vain yhden tai kahden salaman kanssa. Tämä takaa luonnolliselta vaikuttavan valon ja mahdollistaa tehokkaan työskentelyn.
Kuva 9-3: Yleensä valkoinen tausta on salamakuvattava erikseen, jotta se näytetään asianmukaisesti valkoiselta (eikä epämiellyttävän harmaalta). Tämä tapahtuu parhaiten jopa kahdella salamalla, jotta valolta valolta ei synny kirkkaasta tummeneva valolinja (kuten yhdellä salaman käytöllä). Tässä sarjassa en kuitenkaan tarvinnut lisävaloa taustalla, koska malli nojasi suoraan seinään.
Kuva 9-4: Vain kun mallin ja seinän välinen etäisyys on merkittävä (eli olemassa), valon heikkeneminen johtaa siihen, että seinä näkyy liian tummana. Silloin se on valaistava erikseen. Tässä tapauksessa yksi suuri softbox-valo riitti minulle; sekä mallille että taustalle. Nikon D3X 1,4/85mm Nikkorilla. 1/125 sekuntia, aukko 5,0, ISO 200.
(Kuva ©: Jens Brüggemann - www.jensbrueggemann.de)
9.3 Valokuvaaminen pimeässä huoneessa
Valokuvausstudiot ovat yleensä täysin pimeitä tai ne voidaan ainakin pimentää. Vain jos muuta valoa ei putoa studion sisään, valon kulku salamoinnin yhteydessä voidaan arvioida esivalon perusteella. Näin monimutkaisia valaistustilanteita voidaan toteuttaa.
Vahvan salamavalojen käytön yhteydessä olemassaoleva ulkoinen valo on paljon vähemmän huomionarvoinen kuin valojen käytön arvioinnissa, jossa olemassaoleva ulkoinen valo osuu (heikko) esivälähdysvaloon. Mitä voimakkaampi esivalo studiovalaisimessasi on, sitä vähemmän häiritseviä ovat mahdolliset muut valot, jotka tulevat ikkunoista tai ovien raoista.
Valitse siis joko salaman, jossa on erittäin voimakas esivalo, tai sitten kuvat otetaan pimeässä huoneessa.
Voimakkaalla esivalolla on myös se etu, että kamerasi automaattitarkennus toimii paljon nopeammin ja tarkemmin. Tämä on asia, jota ei tulisi unohtaa uutta kameraa ostaessa, koska automaattitarkennuksen hitaus kuvia otettaessa voi todella ärsyttää...!
Kuva 9-5: Kun kuvataan pimeässä huoneessa, valon kulku näkyy erittäin hyvin jo ennen valotuksen asettamista. Tässä kuvassa käytin kolmea valoa: päävalo edestä päin (Beauty-Dish wabenristikon kanssa), tehovaalot vasemmalta puolelta (pojan oikealta; pitkänomainen softbox) ja taustavalo (normaaliheijastin suurella hilakerakenteella).
(Kuva ©: Jens Brüggemann - www.jensbrueggemann.de)
9.4 Aloittelijoille: Dokumentoi valaistuksen asettelu!
Nopeuttaaksesi oppimisprosessia suosittelen, että dokumentoit valaistusasettelusi, ainakin aluksi salaman käytön yhteydessä. Tämä voidaan tehdä luonnollisella kuvalla tai yksinkertaisella Making-of-kuvalla (suuremmalla kuvakulmalla kuvattuna).
Tämä auttaa sinua myöhemmin paremmin ymmärtämään, missä valo oli missäkin valokuvasarjassa tai miten montaa salamaa käytit ja mitä valonmuuntajia käytettiin. Virheet voidaan myös helpommin tunnistaa jälkikäteen.
Kuva 9-6: Usein, kun pidän valokuvan valaistuksesta, mietin, miten olen asettanut valon ja mitä valonmuuntajia olen käyttänyt...
(Kuva © 2013: Jens Brüggemann - www.jensbrueggemann.de)
Kuva 9-7: Olisi ollut hyödyllistä, jos olisin kuvannut valaistuksen jokaiselle kohteelle, juuri kuten täällä. Valitettavasti tämä ajatus tuli mieleeni vasta nyt, kirjoittaessani tätä opetusohjelmaa… ;-( Älä siis tee samaa virhettä kuin minä, vaan aloita heti alusta alkaen dokumentoimaan kunkin valaistuksen käyttö!
(Kuva © 2013: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
9.5 Valokuvaaminen sekoitusvalossa
Sisätiloissa voi myös olla tarvetta valokuvata sekoitusvalossa. Tämä voi olla esimerkiksi tilanne hotelleja kuvatessa.
Tällöin salaman on sovitettava olemassa olevaan valoon. Salaman teholuokan puitteissa tämä on helposti mahdollista. Edellytyksenä on kuitenkin, että tehokkuusalue on mahdollisimman suuri. Suosittelen, että tehokkuusalue olisi vähintään 7 aukkoa. Vain silloin järjestelmä on todella joustava käyttää.
Kuva 9-8: Tässä sarjassa asetin itselleni tehtäväksi kuvata sekoitusvalotilanne. Halusin taustalla olevan sateenvarjon näyttävän viileämmältä. Normaalisti se sitten on hopeanvärinen, mutta halusin sen näyttävän sinertävältä kuvaintoni mukaisesti. Siksi asetin kamerani valkotasapainon hehkulamppusymbolin mukaiseksi.
Sitten salama valaisi taustalla olevan sateenvarjon normaalisti, kun taas mallia valaisin vain ohjausvalolla.
Kuva 9-9: Tällä tavoin malli esitettiin oikein (”normaalisti”), kun taas tausta näyttää ”kylmemmältä” kuin normaalisti. Nikon D3X 1,4/85mm Nikkorilla. 1/80 sekuntia, aukko 3,5, ISO 200.
(Kuva © 2012: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
9.6 Valomuotoilijoiden vertailu
Alla on joitain esimerkkikuvia, jotka havainnollistavat, miten valon kulkua muuttuu erilaisten valomuotoilijoiden käytön yhteydessä. Salaman pää oli noin 1,20 metrin etäisyydellä mallista (lukuun ottamatta suurta sateenvarjoa, jossa etäisyys oli noin 3 metriä). Mallin etäisyys taustaan oli noin 1 metri. Valoa ja varjojen kulkua esittävät kuvat otettiin hieman vinosti (noin 10 asteen kulmassa valonlähteeseen). Vasemmalla kuvissa näkyy käytetty valomuotoilija; oikealla kuvissa näkyy vastaavasti valon-varjon-kulku (mallin kasvoilla ja valkoisella seinällä).
Kuva 9-10: Käytetty valomuotoilija: (ei mitään). Jos salamassa ei ole valomuotoilijaa, seurauksena on erittäin kova hajavalon, joka säteilee lähes kaikkiin suuntiin. Varjo on selkeästi rajattu. Käytettävä vain hätätilanteissa.
(Kuva © 2013: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
Kuva 9-11: Käytetty valomuotoilija: Normaalireflektori (broncolor P70). Normaalireflektori on hopean pinnan ansiosta erittäin valovoimainen. Valo on melko kovaa. Valokenttä on suhteellisen laaja. Erinomainen valinta näyttäviin muotokuviin tai taustojen tasaiseen valaisemiseen.
(Kuva © 2013: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
Kuva 9-12: Käytetty valomuotoilija: Normaalireflektori wabenvorsatz eng (broncolor P70 waben kanssa). Waben käytön yhteydessä valo ohjataan tarkemmin. Valokeila pienenee merkittävästi. Erinomainen hiusvalon asettamiseen tai tehokkaan valokäytön muotokuvien tekemiseen. Huomio: Mallin tulee olla erittäin hyvin meikattu ja ihon tulee olla sileä ilman epäpuhtauksia.
(Kuva © 2013: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
Kuva 9-13: Käytetty valomuotoilija: neliömäinen softbox (broncolor Pulsoflex EM 110cm x 110cm). Valo on erittäin pehmeää, mikä johtuu diffuusorikankaasta sekä softboxin suuresta pinnasta. Erinomainen valinta kauneusmuotokuvaukseen malleilla, joilla on huono iho tai laajaa valaisua vaativiin tuotekuviin, joissa valo heijastuu.
(Kuva © 2013: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
Kuva 9-14: Käytetty valomuotoilija: kapea softboxi (broncolor Pulsoflex EM 40cm x 155cm). Kapeat softboxit tuottavat pehmeää valoa, ja varjo näkyy selvemmin pystysuoran softbox-asennon ollessa. Hyvä valinta valokulmioille muotokuvauksessa ja tuotekuvaajille. Heijastava softboxi luo kauniin heijastuksen esimerkiksi pullojen tai aurinkolasien pinnalle.
(Kuva © 2013: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
Kuva 9-15: Käytetty valomuotoilija: Beauty-Dish (broncolor P-Soft Weichstrahl-Reflektorilla hopeapinnoitteella). Suosikkivalomuotoilijani! Tämä valomuotoilija tuottaa valoa, joka on kovan ja pehmeän väliltä. Ihanteellinen kauneusmuotokuvaukseen, kun malli on hyvin meikattu.
(Kuva © 2013: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
Kuva 9-16: Käytetty valomuotoilija: Beauty-Dish (broncolor P-Soft Weichstrahl-Reflektori hopeapinnoitteella + Wabenraster-Vorsatz). Wabenrasterin avulla Beauty-Dishin valo ohjataan tarkemmin. Erinomainen muotokuvauksessa myös miehille, jotka voivat sietää hieman äärimmäisempää valoa ja nostaa parrankarvat esiin. Voidaan käyttää myös muotokuvauksessa, esimerkiksi korostamaan nahkan rakennetta.
(Kuva © 2013: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
Kuva 9-17: Käytetty valomuotoilija: Heijastuskatos (broncolor Heijastin hopea halkaisijaltaan 102 cm). Perinteinen ja luotettava valo, joka on kovan ja pehmeän välillä. Valon ominaisuuksiltaan samanlainen kuin P-Soft. (Vain huomattavasti halvempi hankintakustannuksiltaan ja paremmin siirrettävä, koska se voidaan taittaa kokoon.)
(Kuva © 2013: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
Kuva 9-18: Käytetty valomuotoilija: Akryylikupla opal (broncolor Balloon). Balloon on suunniteltu käytettäväksi sisustuskuvauksessa. Sen 360 asteen hajavalo tuottaa erittäin luonnollisen näköistä valoa. Ihanteellinen sisätilojen valaisemiseen. Voidaan käyttää myös muotokuvauksessa, kun lopputuloksen tulee näyttää erittäin luonnolliselta. Kuvat näyttävät juuri niin, kun salaman valo heijastuu useita kertoja kattoihin ja seiniin, ”ei-salama”-valolta.
(Kuva © 2013: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
Kuva 9-19: Käytetty valonmuokkain: suuri sateenvarjo (broncolor Para 330 FB; halkaisija 330 cm keskitetyllä tarkennuksella). Käytettäessä keskitettyä tarkennusta (käytän Para-sadetin kanssa renkaiden salamaa, joka on keskitetysti sijoitettu keskipylvään ympärille) syntyy erittäin muovinen valo, joka on ihanteellinen kauniiden ja hieman dramaattinen mallien valokuvaamiseen.
(Valokuva © 2013: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
Kuva 9-20: Käytetty valonmuokkain: suuri sateenvarjo (broncolor Para 330 FB; halkaisija 330 cm säteellä tarkennuksella). Kun tarkennus on säteellä, tuloksena on tasainen, erittäin pehmeä valo. Valokeila on silloin paljon suurempi kuin keskitetyllä tarkennuksella ja se ulottuu valaisemaan koko asetelman.
(Valokuva © 2013: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
Kuva 9-21: Suurten sateenvarjojen keskipylväässä salaman salaman (tai kuten tässä, renkaan salaman) voi kiinnittää ja tarkentaa. Valon ominaisuudet muuttuvat silloin merkittävästi, kuten näimme kahden yllä olevan esimerkin perusteella. Tässä renkaan salama sijaitsee keskitetyssä asennossa lähellä sateenvarjon keskustaa.
(Valokuva © 2013: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
Kuva 9-22: Renkaan salamassa on säädettäviä valoja, jotka on kiinnitetty pyöreän salamaputken varrelle. Näin valon kulkua voi tarkastella hyvin, eikä tarvitse ottaa edes yhtä valokuvaa.
(Valokuva © 2013: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
Kuva 9-23: Kun malli seisoo etäisyydellä taustasta (tässä noin 1 metri), renkaan salaman valo saa aikaan varjon mallin ympärillä taustaseinää vasten. Tämä kuva ei ole, kuten edelliset esimerkit, otettu viistosti vaan suoraan. Renkaan salama oli kiinnitetty kameraan, ja DSLR-kamerani objektiivi oli kuvattessa keskellä renkaan salaman aukkoa.
(Valokuva © 2013: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
Kuva 9-24: Varjot voidaan välttää, kun malli seisoo suoraan (eli ilman etäisyyttä) edessä olevan taustan edessä. Tämä kuva on otettu täsmälleen samalla tavalla kuin edellinen esimerkki, paitsi että malli seisoi suoraan valkoisen seinän vieressä. Vain oikea käsi heittää varjon, mikä johtuu siitä, että se on noin 30 senttimetriä valkoista seinää edessään.
(Valokuva © 2013: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
Kuva 9-25: Suojalevyjen asettaminen (jotka kiinnitetään normaalilamppuun; tämä kuva näyttää kiinnityksen demoseinän yhteydessä) eivät muuta valon ominaisuuksia. Ne kuitenkin vaikuttavat valaistuskulmaan. Niitä käytetään, kun valoa halutaan suunnata vain tiettyihin kohteisiin, kun taas muut on suojattava valolta. Varoitus: Pitkäaikaisessa käytössä suojalevyt (voimakkaan säätövalon kanssa) kuumenevat erittäin kuumiksi!
(Valokuva © 2013: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
9.7 Valonmuokkaajat tuotekuvauksessa
Tuotekuvauksessa oikean valonmuokkaimen valinta on ratkaisevan tärkeää tuotteen myyntimahdollisuuksille. Kuvittele hienoa viiniä, joka halutaan myydä design-pullossa: Miten potentiaalinen asiakas reagoisi, jos mainoskuvissa epäasianmukaisen valaistuksen vuoksi pullo ei enää näyttäisi tyylikkäältä vaan vain rumalta? Pulloja ei esimerkiksi kuvata sateenvarjoilla vaan kapeilla neliömäisillä valokentillä, koska ne voivat korostaa hienon pullojen linjaa.
Kuva 9-26: Kiiltävien kenkien kohdalla myös tasovalot ovat ensisijainen valinta. Kenkään heijastuva pitkänomainen valokuva näyttää hienostuneelta ja tukee siten tuotteen imagoa.
(Valokuva ©: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
Kuva 9-27: Jos kenkien pinta on kangasta tai mokkaa, voidaan käyttää myös muita valonmuokkaimia. Olen saanut erittäin hyviä kokemuksia broncolor P-Softista, jossa on hunajarakenne.
(Valokuva ©: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
Kuva 9-28: Kohdistettu valo varmistaa, että materiaalin karkea pinta tulee hyvin esille.
(Valokuva ©: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
Kuva 9-29: Riippumatta siitä, onko kyseessä kohokuvioita, neulekuvioita tai nahkarakenteita: Jos haluaa korostaa tuotteiden pinnan rakennetta, käytetään mieluummin kovaa, kohdistettua valoa.
(Valokuva ©: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
Kuva 9-30: Tuotekuvauksessa tarvitaan yleensä "paljon valoa". Tämä pätee erityisesti pieniin esineisiin, kun työskennellään makroalueella. Joten jos haluaa ansaita rahaa tuotekuvauksella, valaistustekniikkaa hankkiessaan on varmistettava, että ostetaan tehokas salama (vähintään 1 500 wattisekuntia 3 salamalaitteelle).
(Valokuva ©: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
Kuva 9-31: Suunnittelusilmälasien valokuvaaminen on hauskaa; kuitenkin on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, mitkä valomuodostimet voidaan parhaiten ottaa käyttöön. Ja mistä. Suosin tähän kapeita pehmovaloja, jotka voin asettaa vaakasuoraan, pystysuoraan tai kaltevasti lasin kaarevuudesta riippuen. Koska tuotekuvauksessa ei myöskään ole vakiintuneita asetuksia, täälläkin pätee: Yksinkertaisesti kokeile erilaisia mahdollisuuksia!
(Kuva ©: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
Esikatselu
Seuraavassa (ja viimeisessä) osassa tätä opetusohjelmaa käsittelemme ammattimaista valaistusta ulkona.
