Oikeudelliset asiat
Valokuvauksessa on tärkeää noudattaa joitakin tärkeitä lakeja, jotta vältettäisiin tarpeetonta vaivaa. Vaikka seuraukset eivät tarkoita heti sitä, että joutuisi käsiraudoissa pois. Raha seuraamuksina on usein yhtä epämiellyttävää.
"Valokuvaus ja laki" -kirja, jota olen kirjoittanut yhdessä asianajajan tohtori Kötzin kanssa, kantaa nimeä "Tärkeimmät oikeustapaukset valokuvakäytännössä". Siinä on yksityiskohtaisia tapausselostuksia ja ratkaisuja valokuvaukseen liittyviin oikeudellisiin kysymyksiin. Kaikille niille, jotka haluavat tai joiden täytyy syventyä tähän aiheeseen lähemmin.
1. Tekijänoikeussuoja:
Tekijänoikeussuoja syntyy automaattisesti kuvan ottamisen yhteydessä; sitä ei tarvitse rekisteröidä missään. Se pätee 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen, jos kyseessä on valokuvaus, joka on otettu taiteellisesti. Tuomioistuimet puhuvat tässä yhteydessä "henkilökohtaisen ja henkisen luomisen" kriteereistä. Jos kyseessä on yksinkertainen räpsykuva, jota kutsutaan yksinkertaiseksi valokuvaksi, tekijänoikeus kestää "vain" 50 vuotta valokuvan synnystä lähtien.
2. Nimen maininta:
Tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on oikeus tulla nimenomaisesti mainituksi yhden tai useamman kuvansa julkaisemisen yhteydessä. Tämä on tehtävä siten, että nimi voidaan yhdistää kyseiseen kuvaan.
3. Kuvassa esiintyvän henkilön oikeus omaan kuvaan:
Kuvaa, jossa henkilö esiintyy, saa julkaista vain, jos kyseinen henkilö on antanut siihen suostumuksensa. Poikkeuksena: jos henkilö esiintyy vain "sivutuotteena" tai jos henkilöä pidetään aikakauden absoluuttisena henkilönä.
Ennen mallikuvien julkaisua on hankittava kirjallinen lupa kuvassa esiintyvältä henkilöltä. Mallin palkkaaminen edellyttää epävarmassa tapauksessa suostumusta julkaisuun.
4. Henkilön kuvaaminen julkisella paikalla:
Julkisilla paikoilla järjestettävissä tapahtumissa, kuten mielenosoituksissa, osallistuvien ihmisten on hyväksyttävä, että heitä kuvataan. Sama koskee tilannetta, jossa kuva on dokumentaatio tilanteesta, koska se on silloin aikakausdokumentti. Yksittäisten henkilöiden eristäminen ei olisi sallittua, ja tässä tapauksessa kuvan julkaisemiseen tarvitaan lupa ennen julkaisua.
Kun julkisilla paikoilla otettuja kuvia halutaan käyttää mainonnassa, on tärkeää, ettei ohikulkijoita tunnisteta. Tai sitten palkataan statisteja, jotka saavat mallipalkkion. Laissa on siis eroja kuvien käytön suhteen. (Informoiva) media saa tehdä enemmän kuin mainonta.
5. Kodin oikeudet:
Ne, jotka kuvaavat suljettuja tiloja (esim. hotellihuoneessa, hammaslääkäriasemalla, jäähallissa jne.) tai jonkun toisen alueella (esim. urheilutapahtumassa, uimahallissa jne.), tarvitsevat luvan, jos he haluavat julkaista valokuvat.
Talon sääntöjen mukaan omistaja voi määrätä, kelpaako valokuvien ottaminen (ja niiden julkaiseminen) vai ei. On parasta hankkia sijainnin julkaisua varten allekirjoitettu lupakirja, jos suunnittelette valokuvien julkaisemista.
Kun kuvataan paikan päällä, on varmistettava, että kiinteistön omistaja allekirjoittaa sijaintiluvan. Lyhytaikainen vuokrasopimus valokuvauksen keston ajaksi saavuttaa saman tarkoituksen. Hotellihuoneen varaaminen ilman, että hotellin johto tietää, että haluatte ottaa kuvia siellä, ei kuitenkaan katsota sijaintimaksun maksamiseksi.
6. Konserttikuvat:
Joka haluaa valokuvata konsertissa, tarvitsee yleensä akkreditoinnin, eli kiinteistön omistajan tai järjestäjän luvan, joka on konsertin isäntänä konsertin keston ajan.
Joka kuvaa konsertissa, hänen on noudatettava järjestäjän talon sääntöjä. Valitettavasti on yleistynyt, että konserteissa saa valokuvata vain kolmen ensimmäisen kappaleen aikana, ja vieläpä ilman salamaa. Useimmiten tarvitaan myös akkreditointi; poikkeuksia löytyy vain harvemmin, kun esiintyjät ovat vähemmän tunnettuja ja esiintyvät pienemmissä klubeissa.
Ennen konserttia kannattaa selvittää tarkasti, mitkä ehdot koskevat kyseistä konserttia. "Kiristyssopimuksiin" (esimerkiksi jos valokuvaajien täytyy saada valokuvat hyväksyntää varten ennen julkaisua) ei kannata suostua; silloin on järkevämpää, että konserttivalokuvaajat boikotoivat tapahtumaa yhdessä. Myös tämä kuva on jo tyypillinen konserttikuvissa esiintyvä perspektiivi, joka johtuu siitä, että kuvia saa ottaa vain lavan edessä sijaitsevalta lähialueelta, jota kutsutaan kuvauskuopaksi.
7. Panoraamavapaus:
Teokset, jotka ovat "pysyvästi" (kestävästi) julkisilla teillä ja kaduilla sekä aukioilla, saavat yleensä valokuvata ja tulokset voidaan myös julkaista. Tätä koskee vain ulkoinen näkökulma. Myöskään yksityistä aluetta ei saa mennä valokuvaamaan.
Mikäli teos on asennettu vain "väliaikaisesti", kaupallista valokuvien levitystä ei saa tapahtua, ellei asennuksen tekijä ole antanut teille tähän (kirjallista) lupaa.
Saksassa noudatetaan "panoraamavapaus" -periaatetta. Jos valokuvataan ilman minkäänlaisten apuvälineiden käyttöä, kuten esimerkiksi korkeita statiiiveja tai tikapuita, tämä on sallittua. Edellytyksenä on myös, että tämä tehdään kannasta, joka sijaitsee maanpinnalla julkisesti saatavilla olevalla kadulla (tai tiellä tai aukiolla).
8. Oikeus esineiden kuvaan:
Kukaan ei voi kieltää toista valokuvaamasta esimerkiksi autoaan tai jahtaansa julkisilla paikoilla. Oikeutta esineiden kuvaan ei ole.
Jahtin omistaja ei voisi kieltää minua valokuvaamasta hänen tyylikästä moottoriveneensä ja julkaisemasta kuvaa. Tällöin on kuitenkin kunnioitettava satamayhtiön talon sääntöjä.
9. Valokuvamotiivien jäljentäminen:
Jäljennettyjen valokuvien julkaiseminen on kiellettyä. Tämä pätee myös silloin, kun valokuvat eivät ole kaupallisia, kuten esimerkiksi verkossa fc:ssä esitettävät.
Harrastajavalokuvaajatkaan eivät saa kopioida tunnettujen taiteilijoiden teoksia lähes identtisesti ja julkaista niitä verkossa. Sallittua on ainoastaan "vapaa käyttö" toisen teoksen yhteydessä, jos lopputulos on "itsenäinen teos" ja toisen työ toimii vain pohjana omille muokkauksille. Tätä kutsutaan sitten "vapaaksi käytöksi". Tärkeää tässä on, että "alkuperäisen teoksen lainatut piirteet" haalistuvat muokkauksen kautta.
10. Paparazzikuvat:
Joka valokuvaa julkkiksia, hänen tulisi tuntea oikeutensa ennen kuin julkaisee valokuvat. Jos kyseessä on julkkis, jota pidetään absoluuttisena aikamme henkilönä (tämä pätee hallitsijoihin ja hallitusten päämiehiin, mutta myös juontajiin kuten Jauch ja Stefan Raab, huippu-urheilijoihin, jotka säännöllisesti ovat julkisuudessa kuten Michael Schumacher, jne.), kuvat saavat julkaista kysymättä, ellei julkkiksen yksityisyyttä loukata.
Tässä on aina tehtävä tasapaino lehdistönvapauden ja yleisön informaation tarpeen sekä julkkisten suojelun tarpeiden välillä. Jos tapahtumaan, jolla on aikahistoriallista merkitystä, valokuvataan, yleisön informaatio kiilaa julkkiksen etujen edelle. Sateenkaarilehdistön lehdillä, jotka saattavat olla valmiita ostamaan tällaisia kuvia, on yleensä melko hyvin käsitys siitä, ovatko kuvat painamisen arvoisia.
Tilanne on tietysti toinen, jos otokset eivät ole salaa otettuja, vaan julkkis (tässä: Daniela Katzenberger) on suostunut julkaisuun ja hänelle on maksettu mallipalkkio (ja mallin vapautuslupa on saatavilla).
Toimeksiantokuvat referenssinä:
Jos olet antanut asiakkaallesi yksinoikeudet kuviin (jota tehdään säännöllisesti maksuilla tapahtuvissa toimeksianto-valokuvausistunnoissa), sinun on oltava selkeä (kirjallinen) lupa voidaksesi esitellä kuvia omassa mainonnassasi sivustollasi!
Tämä kohta ei ole suurimmalle osalle valokuvaajista tuttu, varmasti myös vaikeasti ymmärrettävä, mutta näin on lainsäädännön mukaan. Parasta on sopia asiakkaan kanssa etukäteen, että sinulla on lupa käyttää joitain otoksia kuvaussessiosta omassa mainonnassasi sivustollasi (ja mieluiten myös esimerkiksi mainosmateriaalien, joita jaat oman mainontasi tueksi käytettäväksi)!
Jos haluat käyttää valokuvia tilauskuvauksesta sivustollasi tai muutoin oman mainontasi edistämiseen, sinun tulisi olla asiakkaaltasi saatu kirjallinen suostumus.
12. Varastetut kuvat:
Jos joku julkaisee yhden tai useamman kuvasi laittomasti (eli ilman lupaa), hänen on: ensinnäkin lopetettava tämä, toiseksi poistettava valokuvat (esimerkiksi poistamalla ne verkkosivustoltaan), kolmanneksi annettava tieto siitä, missä laajuudessa julkaisu tapahtui, ja neljänneksi maksettava sinulle vahingonkorvaus.
13. Muuttunut vakaumus:
Kuvausmalli ei voi muutaman vuoden kuluttua yksipuolisesti ja vain lopettaa olemassa olevaa mallisopimusta valokuvaajan kanssa, ei edes silloin, kun otokset ovat alastonkuvia. Syyn on oltava syvemmällä tasolla, esimerkiksi jos malli on aloittanut uuden elämän nunna olemalla luostarissa.
Vaikka tuomioistuin tunnustaisi "muuttuneen vakaumuksen", se ei tarkoita, että valokuvaaja voisi yksinkertaisesti luopua oikeuksistaan olemassa olevasta mallisopimuksesta. Useimmissa tapauksissa mallin tulee maksaa korvaus valokuvaajalle.
14. Tarkoituksen siirto sääntö:
Esimerkiksi joku, joka solmii kustannussopimuksen valokuvakirjasta ja siirtää "teoksen" oikeudet kustantajalle, tarkoittaa sitä, että kustantaja painattaa valokuvat kootusti valokuvakirjaksi ja myy sen jälkeen valokirjat kirjakauppoihin. Myöskään kustantajan ei ole tarkoitus muuta solmiessaan kustannussopimusta.
Jos jonkin ajan kuluttua kustantaja poistaa yksittäisiä valokuvia ja myy niitä lehdistölle eri yhteydessä, koska kuvattu malli on julkkis, tämä on ristiriidassa tarkoituksen siirto säännön kanssa ja se ei ole sallittua.
Jos kahdella sopimusosapuolella on erilaiset käsitykset sopimuksen tulkinnasta, tarkoituksen siirto sääntöä sovelletaan. Minullakin oli sellainen tilanne, kun yksi kustantajista halusi myydä yksittäin Cora Schumacherin valokuviani lehdistölle.
15. Epäolennainen sivutuote:
Usein tapahtuu, että valokuvia käytetään ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa yksityishenkilöiden tai graafikoiden toimesta. Valokuvat toimivat taustakuvina, osana yrityskatalogien asettelua jne. Argumenttina esitetään, että valokuvia voidaan vapaasti käyttää, jos ne katsotaan epäolennaiseksi sivutuotteeksi. Tämä argumentti on virheellinen: Valokuvia ei pidä katsoa epäolennaisiksi sivutuotteiksi, vaikka niitä käytettäisiin vain osittain. Epäolennainen sivutuote voisi olla esimerkiksi otos jalankulkijavyöhykkeestä, jossa kauppojen lukuisista näkyy mainosjuliste etualalla.
Vähiten ongelmia voi saada, jos ottaa abstrakteja valokuvia omassa studiossaan. Maisemakuvat ovat myös ongelmattomia. Mutta vaikka olisit aina asianmukainen, voit itse joutua kärsimään, jos muut käyttävät valokuviasi luvattomasti. Silloinkin tulisi tuntea omat oikeutensa. Jos tällaista valokuvaa käytetään ilman lupaa, voin vaatia kieltämistä, vaatia poistamista ja pyytää selvitystä julkaisun laajuudesta. Lisäksi voin esittää vahingonkorvausvaatimuksia. Ainakin loukkaaja olisi maksettava kuvitteellinen lisenssimaksu, joka voisi esimerkiksi määrittää MFM:n korvaussuositusten mukaisesti. Lisäksi todennäköisesti aiheutuneet lakimies- ja oikeudenkäyntikulut.
