Ammattimainen valaistus ulkokuvauksessa
Kun kuvaat ulkona, on varauduttava siihen, että valaistusolosuhteet saattavat muuttua nopeasti ja huomaamatta. Silmämme tottuvat vaihteleviin kirkkausolosuhteisiin - kamera ei. Tämä on syy siihen, miksi ammattilaisetkin haluavat käyttää ulkona mielellään yhtä automaattitoimintoa (aika-, aukko- tai ohjelma-automaattia) (tai ainakin jatkuvasti suuntautua valotusmittarin arvoihin).
Käytettäessä kuitenkin akkuflash-laitteistoa, täytyy ulkona työskennellä manuaalisesti. Silloin on jatkuvasti tarkkailtava kameranäyttöä, jotta huomaa valon voimakkuuden vaihtelut ja ottaa ne huomioon. Riippuen olemassa olevan (jatkuvan) valon ja käytetyn salaman valotehon "sekoitussuhteesta" jatkuvan valon voimakkuuden vaihtelut saattavat vaikuttaa enemmän tai vähemmän.
Esimerkki
Jos käytän päivällä ulkona heikolla teholla olevaa salamalaitetta ja kamerani asetukset ovat esimerkiksi 1/60 sekuntia aukolla 4,0 ja ISO 200, on selvää, että olemassa oleva valo vaikuttaa suhteellisen suuresti kuvatulokseen. Jos sen sijaan käytän 1/160 sekuntia aukolla 16 ja ISO 100 ja salaman tehoa 1 000 wattisekuntia, päivänvalon osuus tuloksesta tulee paljon pienemmäksi.
Kuva 10-1: Se, mikä tässä näyttää dramaattiselta, oli todellisuudessa aivan normaali kesäpäivä Ibizalla. Kontrastikkaan auringonvalon lisäksi käytin tässä mobiiligeneraattoria, jossa oli 1 200 wattisekuntia salaman tehoa. Salamapään näkee hyvin kuvan vasemmassa yläkulmassa. Jos haluaa salamata tällaisissa äärimmäisissä valo-olosuhteissa, kuten eteläisissä maissa, tarvitaan paljon salamatehoa taistellakseen voimakasta aurinkoa vastaan. Nikon D3 2,8/24-70mm Nikkor -objektiivilla. 1/200 sekuntia, f/22, ISO 200.
(Kuva ©: Jens Brüggemann - www.jensbrueggemann.de)
10.1 Työskentely ilman apuvälineitä
Ei aina ole mahdollista, että kuvauspaikalla ollessa on valaistusteknisiä apuvälineitä mukana vaikeiden valaistusolosuhteiden hallitsemiseksi. Silloin jäljelle jää vain tilanteesta paras mahdollinen ratkaisu.
Kun aurinko paistaa kirkkaasti, on varottava, etteivät kontrastit ole liian suuria. Parempi vaihtoehto on tällöin suunnata valotus auringon valaisemiin kohtiin. Se tekee kokonaiskuvasta tummemman, mutta se on yleensä helpommin hyväksyttävissä kuin liian kirkkaat kohdat, jotka palavat puhki.
Vastaanottotilanteet kirkkaassa auringonpaisteessa ilman täydentävää valoa ovat kiellettyjä, sillä mallin kuvaaminen vastavalossa ilman täydennysvaloa tarkoittaisi, että tausta palaisi toivottomasti yliksi. Parempi vaihtoehto on antaa mallin "hukkua" ja valottaa silti tausta oikein. Tällöin malli näyttäytyy vain siluettina, mutta jos poseeraus valitaan teatraalisesti vaikuttavaksi, lopputulos voi olla erittäin tehokas.
Kuva 10-2: Myös ilman valaistusteknisiä apuvälineitä aurinkoisessa säässä ja kovissa kontrasteissa on mahdollista saada vaikuttavia kuvia. Tässä kuvassa, joka syntyi spontaanisti, kun etsin uusia kuvauspaikkoja Ibizalla assistenttini kanssa, kuvasin yksinkertaisesti vastavaloon. Näin voimakkaan mallin ja kallion ääriviivat olivat niin vaikuttavia, että lisävaloa eteenpäin ei enää tarvittu. Canon PowerShot G9. 1/1 600 sekuntia, f/8, ISO 80.
(Kuva ©: Jens Brüggemann - www.jensbrueggemann.de)
Joka haluaa, että malli näkyy tarpeeksi kirkkaana, täytyy sijoittaa se niin, että on suoraan auringon edessä. Sitten valotuksen on oltava sen mukaista. "1, 2, 3" -laskeminen auttaa estämään vilkaisemisen (jos malliärsyyntyy auringosta) - kun luku on 3, malli avaa silmänsä hyvin nopeasti ja kuvaaja painaa laukaisinta. Tämä toimii yleensä melko hyvin!
10.2 Työskentely täydennysvalon ja varjojenhallitsijan kanssa
Tasapainoisen valaistuksen aikaansaamiseksi täytyy hallita kontrastit (aurinkoa valaisevien kohtien ja varjoalueiden välillä). Ne eivät kuitenkaan aina ole häiritseviä; se riippuu kuva-aiheesta ja valaistustilanteesta.
Pilvisellä säällä kontrasteja tuskin ilmenee. Korkeintaan silloin, kun henkilö seisoo ulkona tumman pinnan päällä ja valo ylhäältä aiheuttaa sen, ettei silmäkuopille osu valoa. Normaalisti pilvisellä säällä valo osuu malliin pehmeästi ja moninkertaisesti heijastuen. Diffuusi valo on siis ihanteellista valokuvaajille, sillä heidän ei tarvitse huolehtia siitä, miten kontrasteja hallitaan.
Ongelmia ilmenee vasta, kun pilvet katoavat ja kirkas sää saa auringonvalon osumaan suoraan ja esteettömästi maahan (tai malliimme).
Kuva 10-3: Ulkomailla järjestämilläni valokuvauskursseilla (tässä kuva Andalusian kurssilta 2010) käytetään California Sunbouncen täydennysvaloja. Täällä osallistujat käyttivät "Sun Mover"ia. Se voidaan fokusoida kahden kahvan avulla, mikä johtaa valon keskittämiseen.
(Kuva © 2011: Jens Brüggemann - www.jensbrueggemann.de)
Täydennysvalon ja varjojenhallitsijan toimintaperiaate on helppo ymmärtää. Siksi niitä voi käyttää myös epäkokeneet. Jos tajuaa, että valon sisääntulokulma on yhtä suuri kuin valon ulostulokulma, pääsee nopeasti haluttuun lopputulokseen. Hento heilautus auttaa varmistamaan, osuuko heijastuva valo malliin optimaalisesti.
Kuva 10-5: Suora auringonvalo johtaa voimakkaaseen kontrastiin. Teknisen virheettömän valokuvan ottamiseksi tarvitaan apuvälineitä kontrastien lieventämiseksi. Varjostin, joka pidetään auringon ja mallin välissä, ja valonheittäjä (tässä tapauksessa kiinnitetty jalustaan Grip-Headin avulla), joka epäsuorasti valaisee mallin varjoja auringonvalolla, muodostavat ihanteellisen yhdistelmän.
(Kuva ©: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
Kuva 10-6: Tulos on valokuva tasapainoisella valaistuksella. Tämä kuvattu menetelmä on ihanteellinen myös muotokuviin. Se, että suoran auringonvalon valaisema tausta näyttää kirkkaammalta, on positiivinen sivuvaikutus: Näin kuva vaikuttaa valoisalta ja ystävälliseltä, mikä on erityisen toivottavaa mainoskuvissa. Nikon D3 2,8/300mm Nikkorilla. 1/800 sekuntia, aukko 4,5, ISO 200.
(Kuva ©: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
Huomautus: Jos ei ole käytettävissä valonheittäjää tai varjostinta, voidaan tarvittaessa käyttää luonnollista valonheittäjää tai varjostinta. Monet häävalokuvaajat sijoittavat hääparin mielellään puun alle. Puun lehvästö muodostaa luonnollisen varjostimen (jolloin on syytä kiinnittää huomiota mahdolliseen hienoon vihreään sävyyn).
Valonheittäjänä voi esimerkiksi toimia valkoinen talon seinä. Myös vaalea hiekka (rannalla otettavissa kuvissa) voi, auringon sijainnista riippuen, toimia valoa heijastavana elementtinä.
Kuva 10-7: Ja myös diffuusissa valossa varjoja voidaan vielä valaista. Ylhäältä tuleva luonnollinen päivänvalo heijastetaan tässä Sunbounce-reflektorin avulla. Sunbouncea pidetään niin, että äidin ja tyttären varjot (silmäkuopien, leuan alla ja nenän alla) saavat valaistusta.
(Kuva ©: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
Kuva 10-8: Tulos voi olla näkemisen arvoinen: Ammattimainen valokuva yhden pienen (yksinkertaisen) apuvälineen avulla.
(Kuva ©: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
10.3 Työskentely Systemblitzgerätin kanssa
Systemblitzgeräät ovat kevyitä ja käteviä. Ne mahtuvat helposti jokaiseen valokuvauskassiin, minkä vuoksi ne ovat erinomaisia myös ulkokäyttöön. Ne eivät ole raskaita edes pidemmillä kävelyretkillä.
Saadaksesi mielenkiintoisemman valaistuksen malliisi suosittelen ehdottomasti käyttämään Systemblitzgerätia langattomasti. Näin voit saada valolle selvästi "muovisemman" vaikutuksen kuin jos se olisi kiinnitetty kameran salamanjalkaan.
Kuva 10-9: Amatöörikameroiden kiinteisiin salamoihin liittyy se haittapuoli, että ne usein vaikuttavat litteiltä eivätkä niitä voi käyttää epäsuorasti tai langattomasti. Tässä kuvassa onnistuin välttämään aiheutuvat häiritsevät varjot taustalla, koska tausta oli riittävän kaukana. Lisäksi laskeva aurinko valaisi niin, ettei lapsen varjoja näkynyt.
(Kuva ©: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
Kuva 10-10: "Calumet Reflektor-Set für Aufsteckblitze" -setin "Eliptical Diffusion Dome" (hinta 79,90 euroa brutto ja sisältää myös 1 Mini-Beauty-Dishin 2 erilaisella lisäkkeellä ja 3 kennolla ja 4 värifiltterillä sekä 1 Spot-Vorsatzin) takaa pehmeän valon. Koska se säteilee ympäriinsä, Ibiza-työpajassani vuonna 2011 apukäden pitämä valonheittäjä varmisti, että myös mallia vastapäätä oleva puoli "Eliptical Diffusion Domea" heijastaa lisävaloa. Tulos oli näkemisen arvoinen, minkä vuoksi tätä "Eliptical Diffusion Domea" lukeutuu niihin harvoihin lisävarusteisiin, joita voin suositella Systemblitzgeräteille. (Kuva ©: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
10.4 Työskentely Akku-Blitzanlagen kanssa
Jos tarvitset voimakkaampaa valoa tai erilaisia valon ominaisuuksia luovia vaikutuksia varten, et voi välttää Akku-Blitzanlageen hankkimista.
Hyvä uutinen on, että viimeisten 5 vuoden aikana tapahtui paljon kehitystä ulkokäyttöön soveltuvissa salamalaitteissa. Nykyään on paljon valinnanvaraa. Löytyy lähes jokaiseen tarpeeseen sopiva salama- (valo) ratkaisu.
Ole tietoinen siitä, että valoa ei enää ole yhtä; tästä lähtien on olemassa kaksi erilaista (!) valotyyppiä: olemassa oleva päivänvalo ja mukana tuotu (erittäin lyhyt) salamavalo.
Joka ulkona työskentelee salaman kanssa, sen tärkein tehtävä on löytää järkevä (tehokas) suhde näiden kahden valotyypin välille. Kuinka paljon päivänvalon osuuden tulisi olla kuvan valotuksessa? Kuinka paljon salamavaloa? Tulisiko siis luonnollisen auringonvalon hallita – vai keinotekoisen salamat valoa? (Vaikka salamavalo ei välttämättä näytä keinotekoiselta; monissa valokuvissani ei voi erottaa, oliko hallitseva päävalo salama- vai auringonvaloa.)
Menetelmä on yksinkertainen: Suosittelen ensin keskittymään taustaan ja valitsemaan valotuksen (esimerkiksi kokeilemalla), joka tuottaa halutun vaikutuksen. Vasta sen jälkeen otetaan salamavalo mukaan. Koska voimme säätää salaman tehoa, voimme käyttää sitä tarvittavalla teholla valittuihin (ja kameraan asetettuihin) valotusparametreihin (aika, aukko, ISO-herkkyys).
Esimerkki
Haluan kuvata mallin kalliolla auringonlaskun taustalla. Koska aurinko on mallin takana, mallia täytyy valaista etupuolelta salamalla. Päätän käyttää "napakkaa" salamavaloa.
Jotta voisin määrittää oikean altistuksen taustalle, asetan kamerani aukon automaattitilaan. Olen asettanut ajan 1/160 sekuntiin, mikä sopii myös salamalaitteille. ISO-arvona käytän ISO 100.
Otan kuvan halutulla kuvakulmalla, mutta vain taustasta. Malli siirtyy hieman sivuun, jotta ei ole valitussa kuvakulmassa. Aukkoautomatiikka määrittää (vain taustalle) aukon 11 (1/160 sekunnin ja ISO 100 kanssa). Tykkään taustasta sen esitetystä muodosta, koska vastavalon (viimeiset auringonsäteet) ansiosta muu maisema ja taivas ovat hieman alivalotettuja.
Asetan nyt järjestelmäkamerani manuaalitilaan. Jätän kameran ISO 100:een, pidän ajan 1/160 sekunnissa ja asetan aukon 11:ksi.
Nyt malli voi ottaa halutun paikan. Käynnistän salamalaitteen, suuntaan salaman valon haluttuun kulmaan mallia kohti ja teen testikuvan esimerkiksi 62,5 wattisekunnin salaman teholla.
Testikuva on täydellinen taustaltaan (kuten olettaa saattoi), mutta malli etualalla on liian heikosti valaistu. Lisään salaman tehon kahta aukkoa, 250 wattisekuntiin. Tämä tarkoittaa, että käytän nyt nelinkertaista salaman tehoa.
Otettuani kuvan ja tarkastettuani tuloksen huomaan, että sekä etu- että tausta esitetään täydellisesti (riittävän kirkkaina, mutta ei liian kirkkaina). Nyt voin alkaa "räiskimään" tämän aiheen muunnelmia. Koska kyseessä on auringonlasku, tiedän, että minun täytyy kiirehtiä, koska aurinko jää only vähän aikaa kunnes se laskee taustalla olevan maiseman taakse. (Katso alla oleva kuva!)
Kuva 10-11: Aamuisin ja iltaisin, kun auringonvalo ei ole enää niin voimakas, salamalaitteet, joilla on esimerkiksi "vain" 250 wattisekuntia tehoa, riittävät. On kuitenkin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, mitä valomuokkaajaa käytätte, koska valotehon ero voi olla normaalin heijastimen ja softboxin välillä jopa kahden aukon verran. Myös etäisyys valonlähteestä malliin on merkittävässä roolissa.
(Kuva ©: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
Kuva 10-12: Kun ollaan ulkona akkukäyttöisen salamalaitteen kanssa, on erittäin tärkeää tarkkailla jatkuvasti valotusta, koska päivänvalo (prosentuaalisesta osuudesta riippuen vaikuttaa enemmän tai vähemmän kuvatulokseen) saattaa muuttua huomaamatta. Koska silmämme sopeutuvat hyvin nopeasti vaihteleviin valaistusolosuhteisiin automaattisesti, emme huomaa näitä muutoksia. Kun käytetään salamalaitetta, manuaalinen valotuksen säätö kamerassamme (mikä on tarpeen salamalaitteen käytettäessä) voi kuitenkin vaikuttaa merkittävästi valokuvien lopputulokseen! Hyödyntäkää siis digitaalikuvaamisen valtavaa etua, että voitte tarkastella kuvatulosta heti kameranne näytöllä (ja löytää näin mahdolliset virheet välittömästi).
(Kuva ©: K. Bloch)
Kuva 10-13: Vastavalokuvat ovat erityisen tunnelmallisia. Jos kuitenkin valokuvataan malleja kirkkaan auringon vastavalossa pilvettömältä taivaalta, heijastuvat he paljon liian tummina. Jos et halua vain siluettia, sinun täytyy valaista etupuolelta. Voimakkaan auringon vastustamiseksi eteläisissä maissa tarvitaan jo kunnolla "tehoa". Siksi suosittelen hankkimaan akkukäyttöisiä salamalaitteita vähintään 1 000 wattisekunnnin teholla.
Se vaatii joskus melkoisesti kantamista, mutta jos tulokset miellyttävät, vaiva on ollut sen arvoinen. Näissä kuvissa kävelin yksin mallin kanssa noin 4 km rannalla päästäkseni haluttuun paikkaan. Jouduin kantamaan kamerareppua, salamageneraattoria, salamapäätä, jalustaa ja juomia. Mallilla oli tarpeeksi tekemistä meikkinsä ja vaatteidensa kanssa, emmekä sittenkään käyttäneet vaatetta, paitsi koruja. Nikon D3X 2,8/14-24mm Nikkor -objektiivin kanssa. 1/250 sekuntia, aukko 22, ISO 100.
(Kuva © 2011: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
Kuva 10-14: Kun käytetään salamaa ulkona, vaatteiden värit voimistuvat. Myös taivaan sininen väri esitetään voimakkaammin, kunhan tämä on hieman alivalotettu. Nikon D3S 2,8/24-70mm Nikkor käytetyllä polttovälillä 24mm. 1/250 sekuntia, aukko 22, ISO 200.
(Kuva © 2011: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
Huomautus: Akkukäyttöiset salamalaitteet mahdollistavat myös mallivalon käytön. Tämä ei kuitenkaan ole käytännöllistä ulkona, ympäristön valaistuudesta riippuen. Siksi paremmilla laitteilla mallivakuuteen on ajastustoiminto (usein 10 tai enintään 30 sekuntia). Tämä estää sen, että mallivalo jää vahingossa päälle, mikä johtaisi akun kapasiteetin nopeaan laskuun.
Jos akkukäyttöisissä salamalaitteissa on (enemmän tai vähemmän voimakas) mallivalo, sitä käytetään vain pimeässä (aikaisin aamulla tai illalla) tai sisätiloissa valaistuksen ja valon ominaisuuksien arvioimiseen. Päivänvalossa, aurinkoisella säällä, tehokaskaan 650 watin mallivalo ei auta ollenkaan.
Koska mallivalon käyttöä ei voi hyödyntää, on erittäin tärkeää suunnata salaman pää erittäin tarkasti, sillä voi nopeasti käydä niin, että salama ei osu oikein malliin, vaan valo suuntautuu sen ohi.
Kuva 10-15: Järkevää on ennen uuden salamalaitteen ostamista testata vastaavat laitteet (ja suositellut valomuokkaajat) vähintään kerran esimerkiksi pitkän viikonlopun ajan vuokraamalla niitä valokuvausliikkeestä (esimerkiksi Calumet; toimipisteitä on Saksassa Berliinissä, Hampurissa, Düsseldorfissa, Essenissä, Stuttgartissa ja Münchenissä). Voitte näin testata sitoutumatta, vastaavatko valittu salamalaite odotuksianne. Eivät vain liikkeet, myös monet valmistajat tarjoavat laitteidensa vuokrausmahdollisuuden. Vuokran maksua käytetään muuten usein hyvityksenä myöhempien salamalaitteiden ostoon.
(Kuva © 2013: Jens Brüggemann – www.jensbrueggemann.de)
Päätössana
Tämän opetusohjelman "Ammattimainen valaistustekniikka ja valonohjaus" tarkoituksena oli johdattaa teidät ammattimaisen (!) valaistustekniikan termistöön. Oikea lähestymistapa salamalaitteiden käyttöön oli yksi keskeisimmistä aiheista, sillä monet tässä paljastetut niksit tuntevat vain pitkään salamakäytäntöön tottuneet ammattivalokuvaajat.
Suosituimpien salamalaitteiden yleiskatsaus saattoi vaikuttaa monen mielestä liian lyhyeltä. Hyviä valmistajia on kuitenkin niin monia muita laitteita! Halusin kuitenkin rajoittaa esitykseni laitteisiin, joista itse olen vakuuttunut, että ne vastaavat ammattikäyttäjien vaatimuksia. Oli tärkeää kirjoittaa vain laitteista, joita olen käyttänyt urani varrella tai joista kollegani ovat kertoneet vain hyvää. Tämä tuntui järkevämmältä kuin pelkästään teknisten tietojen kopioiminen yritysten esitteistä (kuten usein tapahtuu). Olin valmis hyväksymään tietyn epätäydellisyyden tässä.
Salamalaitteen luotettavuus ja kestävyys ovat ammattikäyttäjille perusedellytyksiä. Uuden laitteen hankinta on näin ollen nähtävä investointipäätöksenä. "Löytöjä" nämä eivät valitettavasti ole, mutta toisin kuin useimpien nykyaikaisten kameroiden kohdalla, hyvät salamalaitteet eivät vanhene niin nopeasti. 25-30 vuotta intensiivisessä käytössä ei pitäisi olla ongelma ammattilaitteille. Jokaisen pitäisi ymmärtää, ettei tällaista saa halvalla. Laadulla on tässäkin hintansa.
Valon ohjaaminen salamalaitteilla itsessään on vähemmän monimutkaista kuin monet aloittelijat luulevat. Kun on ymmärtänyt periaatteen, että tarkka valon kulku voidaan tarkistaa ennen kuvan ottamista valon voimakkuuden suhteen säädettävällä valolla, ei tule olemaan vaikeuksia itse luoda vaikuttavia kuvia salamalaitteiden avulla.
Valaistustekniikan käyttö merkitsee meille valokuvaajille työn helpottumista, tehokkuuden lisääntymistä ja luovuuden tilan laajentumista.
Toivotan teille paljon iloa ja menestystä omien ideoidenne toteuttamisessa! Olipa kyse sitten sisä- tai ulkokuvauksesta!
Jens Brüggemann, www.jensbrueggemann.de, 2013!
