Verot
Arvonlisävero pienyrittäjyydessä
Erityisesti itsensätyöllistämisen alussa voi olla järkevää käyttää oikeutta, jota kutsutaan "arvonlisäverottomaksi pienyrittäjäksi". 19 §:n mukaan verovelvollinen voi valita jättää arvonlisäveron ilmoittamatta laskuissaan, jos on jäänyt alle 17 500 euron liikevaihtoon edellisenä vuonna ja jos arvioiden mukaan ei ylitä 50 000 euron rajaa kuluvan vuoden aikana. Jos esimerkiksi ensimmäisen kuuden kuukauden aikana on jo saanut aikaan 40 000 euroa ja sitten "jääkin" puoleksi vuodeksi (pitää lomaa), olisi odotettavissa ylittää 50 000 euron raja.
Arvonlisäverottomuuden etu on nyt siinä, että tätä ilmoittamatonta arvonlisäveroa ei myöskään tarvitse maksaa verottajalle. Kuitenkin haittapuolena on, että valokuvaaja ei voi myöskään vaatia hänelle maksettua ennakkoa (arvonlisäveroa, joka sisältyy tulolaskuihin, esimerkiksi kameranostossa) takaisin verottajalta.
Heille, joilla on pääasiakaskuntaa yksityisasiakkaina eikä tarvitse tehdä suuria investointeja, on järkevää toimia "arvonlisäverottomana pienyrittäjänä". Näin saat joko enemmän voittoa kuin kilpailijat (tarkalleen 19% enemmän; edellyttäen samanlaista kustannusrakennetta), tai sitten voit kilpailuttaa selvästi hintoja kilpailijoillesi. Tämä houkuttelee lisää kysyntää.
Esimerkki 1:
Aloittelevalla N. Eu: lla on yksityiskohtaiset suunnitelmat ensimmäistä ammattivuottaan varten. Hän suunnittelee ostavansa ensimmäisen itsenäisen vuotensa aikana kamerakaluston 8 000 euron laskusumman (sisältää arvonlisäveron) ja tietokoneen lisälaitteineen 2 000 eurolla (molemmat brutto). Hänen odotetut tulonsa ensimmäisenä itsenäisenä vuotenaan ovat 12 000 euroa (myös brutto). Tämän hän saa luomalla yksinomaan yksityishenkilöille muotokuva- ja hääkuvia.
Kysymys 1: Onko hänelle järkevää toimia arvonlisäverottomana pienyrittäjänä vai valita vaihtoehtoisesti arvonlisävero?
Laskelma 1a:
N. Eu päättää toimia arvonlisäverottomana pienyrittäjänä. Hänen voittonsa on 12 000 euroa (tulot) - 10 000 euroa (kulut) = 2 000 euroa (voitto ennen tuloveroja).
Laskelma 1b:
N. Eu päättää ilmoittaa arvonlisäveron laskuissaan, jotta hän voi myös hakea takaisinvaatimuksen ennakostaan päässä tullakseen. Voitonlaskenta näyttää seuraavalta: 1 596,64 euroa maksettua ennakkoa (sisältyy hänen hankintojensa laskusummaan) - 1 915,97 euroa kerättyä arvonlisäveroa (jota hän on laskuttanut asiakkailleen) = (-) 319,33 euroa (tämä on hänen arvonlisäverovelvollisuutensa). Tästä erosta 319,33 euroa on maksettava verottajalle. Hänen kulunsa ovat siten: 8 403.36 euroa (nettomenot), lisättynä arvonlisäverovelvoitteeseen (319,33 euroa) = 8 722,69 euroa. Tulonsa: 10 084,03 euroa (nettotulot). Voitto = 1 361,34 euroa.
Vastaus 1: Hänelle on järkevämpää toimia arvonlisäverottomana pienyrittäjänä.
Esimerkki 2:
Aloittelevalla N. Eu: lla on yksityiskohtaiset suunnitelmat ensimmäistä ammattivuottaan varten. Hän suunnittelee ostavansa ensimmäisen itsenäisen vuotensa aikana kamerakaluston 8 000 eurolla ja salaman 3 000 eurolla (molemmat sisältäen arvonlisäveron) sekä tietokoneen lisälaitteineen 2 000 eurolla (myös brutto). Hänen odotetut tulonsa ensimmäisenä itsensätyöllistämisen vuonna olisivat edelleen 12 000 euroa. Tämä toimintatapa saa itsenäistä vuottaan luomalla yksinomaan yksityishenkilöille muotokuva- ja hääkuvia.
Kysymys 2: Onko hänelle järkevää toimia arvonlisäverottomana pienyrittäjänä vai valita vaihtoehtoisesti arvonlisävero?
Laskelma 2a:
N. Eu päättää toimia arvonlisäverottomana pienyrittäjänä. Hänen voittonsa on 12 000 euroa (tulot) - 13 000 euroa (kulut) = -1 000 euroa (tappio).
Laskelma 2b:
N. Eu päättää ilmoittaa arvonlisäveron laskuissaan, jotta hän voi myös hakea takaisinvaatimuksen ennakostaan päässä tullakseen. Voitonlaskenta näyttää seuraavalta: 2 075,63 euroa maksettua ennakkoa (sisältyy hänen hankintojensa laskusummaan) - 1 915,97 euroa kerättyä arvonlisäveroa (jota hän on laskuttanut asiakkailleen) = (+) 159,66 euroa (tämä on hänen arvonlisäverovelvollisuutensa verottajalle). Tämän eron 159,66 euroa verottajan on maksettava hänelle takaisin. Hänen kulunsa ovat siten: 10 924,37 euroa (nettokulut). Hänen tulonsa: 10 084,03 euroa (nettotulot) lisättynä arvonlisäveron takaisinmaksulla (159,66 euroa) = 10 243,69 euroa. Tappio = 680,69 euroa.
Vastaus 2: Toinen vaihtoehto on N. Eu: lle järkevämpää, koska hänen tappionsa pienenee tällä tavalla.
On siis kysymys siitä, tulisiko toimia arvonlisäverottomana pienyrittäjänä, voidaan vastata vain, jos tunnetaan aloittajan asiakaskunta ja investointikäyttäytyminen.
Suorassa vertailussa muotokuvauksen harjoittajan ja kilpailijan välillä, joka on arvonlisäveroton pienyrittäjä, on Ensimmäisellä joko enemmän voittoa tai alhaisemmat hinnat kuin kilpailijansa (ja seurauksena saattaa viedä osan kilpailijansa asiakaskunnasta). Edellyttäen, että molemmilla ei ole juurikaan kuluja (eivät investoi paljon uusiin hankintoihin) ja asiakaskunta koostuu yksityishenkilöistä, jotka eivät voi saada takaisin arvonlisäveron sisältämiä arvioiduista hinnoista loppukäyttäjinä.
Koska juuri itsensätyöllistämisen alussa usein panostetaan enemmän kuin tienataan, aloittelevat, joilla on suuri investointitarve, mukaan lukien valokuvaajat, ovat yleensä parempia valitsemalla arvonlisävero. Tähän päätökseen sitoudutaan kuitenkin ensimmäisen 5 vuoden ajaksi (19 § 2 momentti UStG).
Alussa itsensätyöllistämisen vuosina on yleensä paljon hankittavaa (salama, rekvisiitat, kamerakalusto, tietokone ja ohjelmisto jne.) ja työskennellään pääasiassa yritysten kanssa, joten on suositeltavaa valita arvonlisävero. Tähän päätökseen sitoudutaan kuitenkin ensimmäisen 5 vuoden ajaksi (19 § 2 momentti UStG).
Kuitenkin jos on hankkinut kameravarusteita, salamalaitteita ja tarvikkeita jo ennen itsenäisen toiminnan aloittamista ja suunnittelee vain vähän uusia hankintoja ensimmäisinä vuosina ja lisäksi asiakaskunta koostuu pääasiassa yksityishenkilöistä, olisi järkevää toimia aluksi arvonlisäverovelvollisena pienenä yrittäjänä. Myyntiraja 17 500 euron ylittyy varmasti jo 1-2 vuoden jälkeen, jos kaikki on tehty oikein, joten vielä yhden vuoden jälkeen (jolloin myynnin on pysyttävä alle 50 000 euron) sinulla ei ole enää valinnanvapautta ja sinun on ilmoitettava, perittävä ja vaadittava arvonlisävero normaalisti laskuistasi takaisin veroilta.
Oikean verokannan kysymys
Kysymys siitä, tulisiko 7 % vai 19 % arvonlisävero lisätä (nettoultavaan) laskusummaan, aiheuttaa yleensä hämmennystä. Käytäntö ei kuitenkaan ole niin monimutkaista. Jos valokuvat tai sivukulut hallitsevat laskusummaa, käytetään 19 %. Jos taas käyttöoikeuksien myöntäminen on etusijalla, käytetään 7 %.
Jos luotte valokuvia yksityishenkilöiden käyttöön, käytetään aina 19 % arvonlisäverokantaa. Nämä 19 % arvonlisävero on sisällytettävä hintaan, jonka ilmoitat asiakkaillesi; arvonlisäveroa ei saa siis lisätä jälkikäteen.
Kun tarjoatte valokuvaa lehden julkaisuun, annatte kustantajalle oikeuden käyttää valokuvaa. Sama pätee käyttötapauksiin, kuten: painaminen postikortiksi, julisteeksi tai kahvimukeihin, julkaisu internetissä online-galleriassa, taustakuvana katalogin suunnittelussa jne. Käyttöoikeuksien myöntäminen edellyttää, että lähtölaskun (lähtötilanteen) arvonlisäveroksi on käytettävä 7 %.
Kaupallisten asiakkaiden kanssa on tyypillistä käyttää nettohintaa sopimusneuvotteluissa. Kun olette sopineet esimerkiksi 1 000 euron summasta valokuvauksesta, lisäätte tämän jälkeen arvonlisäveron tähän summaan. Muistakaa kuitenkin eritellä arvonlisävero ja käytetty verokanta erikseen laskussa.
Kuitenkin on myös tapauksia, joissa pääosa laskusummasta ei perustu käyttöoikeuksien myöntämiseen, vaan monimutkaiseen kuvaukseen, johon liittyy monia osallistujia (assistentit, mallit, meikkitaiteilijat, stylistit, lavastajat jne.) ja muita laajoja eräitä (esimerkiksi tarjoilu, matkakulut, hotellimajoitukset, rekvisiitta jne.). Tässä tapauksessa laskutettaessa ei käytettäisi 7 % arvonlisäverokantaa vaan 19 %. Tai voitte laatia kaksi erillistä laskua: toisen liittyen sivukuluihin ja tuotantokustannuksiin ja toisen käyttöoikeuksien myöntämiseen. Myös tämä vaihtoehto olisi mahdollinen.
Arvonlisävero
Arvonlisäverovelvollisuudesta riippumatta aloittelevien yrittäjien on toimitettava arvonlisäveroilmoitukset (kuukausittain!) ensimmäisinä kahtena itsenäisen toiminnan vuotena, ja se on tehtävä viimeistään kuun 10. päivään mennessä sähköisessä muodossa. Tarvittava ohjelma, jonka avulla tiedonsiirto verohallintoon tapahtuu, voi ladata osoitteesta www.elster.de (ELSTER = sähköinen verotusilmoitus). Aloita napsauttamalla kotisivulla "ElsterFormular", seuraavalla sivulla "ElsterFormularin lataus 2010/2011>>".
Käytä on helppoa: Sinun on kirjattava (verotunnus, nimi/yrityksen nimi, osoite ja ilmoitusjakso) vain nettotulojen summa (verottomat tulot; verokantojen mukaan eriteltynä) lomakkeeseen; sitten ohjelma laskee vastaanotetun arvonlisäveron. Sinun tarvitsee vain merkitä oikeaan kohtaan myös maksetut arvonlisäverot (vähennettävät verot), ja ohjelma laskee "jäljellä olevan arvonlisäveron ennakkomaaksuksi".
Jos olette sijoittaneet enemmän kuin ansainneet (tai tarkemmin sanottuna: jos olette käyttäneet enemmän vähennettävää veroa kuin ansaittua arvonlisäveroa), saatte liikaa maksamasi vähennettävän veron takaisin verottajalta arvonlisäveroilmoituksen toimittamisen yhteydessä. Tässä tapauksessa ei kannata odottaa kuun 10. päivään saakka, vaan voitte hoitaa asian heti ensimmäisessä tilaisuudessa.
Kun ohjelma on laskenut "jäljellä olevan arvonlisäveron ennakkomaaksuksi" (tai eron, jonka olette liikaa maksanut arvonlisäveroa ja jonka saatte nyt takaisin verottajalta), sinun tarvitsee vain toimittaa arvonlisäveroilmoitus verottajalle verkon kautta ja tulostaa tulostettu siirto-protokolla ja säilyttää se varmuuden vuoksi.
Arvonlisäveroilmoitus (vuoden kattava) tarvitaan lopuksi vain kaiken yhteenvedon tekemiseen ja verovelvolliselle mahdollisuuden antamiseen tehdä korjauksia (esimerkiksi jos kuitteja on unohdettu tai on tehty laskuvirheitä). Koska arvonlisäveroilmoitus laaditaan yhdessä tuloveroilmoituksen kanssa tilikauden jälkeen koko ajalta (1 vuosi), ei ole kovin epätodennäköistä, että arvoja on korjattava.
Tulovero
Jotta voitaisiin laatia täydellinen tuloveroilmoitus (ja tämä ei ole merkityksellistä, onko tehtävänäsi tai ammattilaisten osana huolehtia tästä tehtävästä), sinun on pidettävä kirjaa tuloista ja menoista huolellisesti koko vuoden ajan. Ammatinharjoittajana olevana valokuvaajana sinun on lain mukaan laadittava yksinkertainen tulojen ja menojen erotuslaskenta, mikä tarkoittaa yksinkertaistetusti sitä, että vähennät menosi tuloistasi selvittääksesi yrityksen voiton.
Jotta voitaisiin kattavasti kirjata tulot, kannattaa luoda kansio, joka sisältää nousunumeron mukaisessa järjestyksessä lähtökohtaiset laskut. Lähtökohtaisissa laskuissa joudut joka tapauksessa työskentelemään "jatkuvan laskunumeron" kanssa (ks. ohje Miten hoidan ensimmäisen valokuvaustyöni ammatillisesti, tehokkaasti, taloudellisesti ja oikeudellisesti turvallisesti?, Kappale Laskutus); tästä syystä on järkevää soveltaa tätä periaatetta myös muihin pienempiin laskuihin alle 100 euron (merkiten niihin jatkuvan numeron).
Lisäksi sinun tulisi kirjata tosiasialliset tulot aikajärjestyksessä. Pelkkä se, että olet lähettänyt laskun asiakkaalle, ei vielä kerro mitään siitä, onko asiakas todella maksanut laskun kokonaisuudessaan. Verolle merkityksellisiä ovat itsenäisille yrittäjille vain rahana tilitetyt määrät tilillään (tai käteissuorituksissa kassassa).
Jotta menopuoli voidaan kuvata täydellisesti, on välttämätöntä, että keräät ajatuksella kaikki kuitit (jotka jatkossa käsitetty myös sisääntulevina laskuina) yritystoimintaan liittyvistä kuluista. Jokainen yksittäinen kuitti edustaa käteistä rahaa!
Ennakkoveroilmoituksen yhteydessä verottaja hyvittää kuitteihin sisältyvän vähennettävän veron määrän arvonlisäveron ilmoitetulle maksulle tai palauttaa sen jopa takaisin, mikäli menot kyseisellä ajanjaksolla olivat suuremmat kuin tulot.
Koska sijoituskohteita käytetään pidempään kuin vain hankintavuosi, lainsäätäjä on tehnyt poiston sitovaksi kaikille yrityksille. Kun investointituotteet, jotka ovat (itsenäisesti) maksaneet alle 410 euroa, saa jälleen kirjoittaa suoraan pois vuodesta 2010 alkaen, on korkeammat tuotteet kirjoitettava pois todellisen käyttöajan kuluessa. Tämä tarkoittaa sitä, että nettomaksukustannukset jaetaan vuosien ennakoituun käyttöaikaan.
Digikamera (hankintahinta arvonlisäverollisen esimerkiksi 1.190,- euroa), jota voidaan käyttää ammatillisesti noin 5 vuotta ennen kuin se vanhentuu, poistetaan vastaavasti myös 5 vuodessa lineaarisesti tai degresiivisesti (yleensä lineaarisesti, siis tasaisesti, tässä siis 200,- euroa vuodessa).
Kasvaneet tilitulot ovat perusta tulojesi verottamiselle. Mikäli harrastat valokuvausta vain sivutoimisesti ja sinulla on muita tulonlähteitä, liikevoitto lasketaan kokonaistulojesi joukkoon, joista sitten lasketaan maksettava tulovero. Jos olet tehnyt tappiota, mikä ei ole epätavallista ensimmäisinä itsenäisyyden vuosina, tämä tappio pienentää kokonaistulojesi määrää. Toisin sanoen: vältät verojen maksamisen muista tulolähteistä.
Tulevaisuudennäkymät
Kuvamyyntien keskihinta on laskenut voimakkaasti viimeisten 10 vuoden aikana. Tämän kehityksen taustalla eivät ole syyttömiä kuvatoimistot, jotka kilpailupaineen vuoksi maailmanlaajuisilla markkinoilla joutuivat alentamaan hintoja. Kuvatoimistojen kuvatietokantaan on tullut yhä enemmän kuvia, mikä on johtanut siihen, että osuus, joka kohdistuu toimeksiantovalokuvaukseen, on huomattavasti vähentynyt. Samalla markkinoille tulee yhä useampi harrastelijavalokuvaaja yrittäen kaupallistaa sivutoimisesti ottamiaan – osittain loistavia – kuvia.
Viikonloppuisin tai myös juhlapyhinä, kun muut nauttivat vapaa-ajastaan, minä kokoan usein valokuvia kuva-albumia varten tai istun tietokoneen ääressä kirjoittaakseni valokuvausoppikirjaa. Näinä 12 vuoden työvuosina on syntynyt jo 10 valokuvaukseen liittyvää kirjaa.
Monet valokuvaajat tekevät virheen taipuessaan tähän kehitykseen ja he "antavat pois" valokuvansa tai valokuvien käyttöoikeudet voidakseen ainakin saada nimensä mainittua julkaisuissa, jos siitä ei makseta korvausta. Tämä on kuitenkin jo lainsäädännössä, eikä toivottua mainostehoa yleensä synny.
Hyvää kestävyyttä, paljon onnea, mukavia asiakkaita ja ammatillista menestystä toivottaa teille
Jens Brüggemann
Hyödyllisiä linkkejä ja kirjallisuussuosituksia
• Hyödyllinen apu tarjousten laskemiseen on kirja "Kuvahinnat" (Mittelsandestgemeinschaft Foto Marketing [MFM]), joka on julkaistu Bundesverband der Pressebild-Agenturen und Bildarchive e.V. (BVPA):n toimesta. Kirjan hinta (yhdessä "Der Bildermarkt" -käsikirjan kanssa) on 33 euroa ja sen voi tilata postikuluitta suoraan BVPA:lta: www.bvpa.org.
• "Liiketoiminnan käänverovelvollisuutta koskeva" pykälän 19 UStG -tekstin löydät suoraan Bundesministerium der Justizin verkkosivustolta osoitteesta: http://bundesrecht.juris.de/ustg_1980/__19.html.
• Ohjelma veroilmoituksen sähköiseen lähetykseen, jonka avulla esimerkiksi arvonlisäveron ennakkotilitys toimitetaan verovirastoon, on ladattavissa osoitteesta www.elster.de. Aloita sivulta, klikkaa "ElsterFormular", ja seuraa sivuston ohjeita ladataksesi ElsterFormularin vuodelle 2010/2011>>.
• Tietoa valokuvauksen opiskelusta löydät sivustolta www.foto-studium.de.
• Ei vain aloittelijoille, vaan myös kokeneille ammattilaisille hyödyllinen on lehti PROFIFOTO. Se tarjoaa kuukausittain ajankohtaista tietoa ammattivalokuvaajien maailmasta sekä monia tärkeitä (myös oikeudellisia) vinkkejä ja taiteellisia inspiroivia hetkiä. PROFIFOTO on välttämätön, jos haluaa kurkistaa oman alan rajojen ulkopuolelle. www.profifoto.de.
• Yksityiskohtaisen katsauksen kuvatoimialaan tarjoaa visuell - Magazin der Bildbranche. Vaikka kohdeyleisö onkin enemmän kuvatoimittajia ja kuvatoimistojenjohtajia, löytävät valokuvaajat, jotka haluavat keskittyä enimmäkseen varastokuvaukseen, täältä monia tärkeitä ideoita. www.piag.de.
• Tunnettu lehti Photo Technik International on nyt vain Photo International. Ystäville hyvistä reportaaseista ja vakuuttavista valokuvista. www.photo-international.de.
• Merkittäviä valokuvausalalla toimivia lehtiä Saksassa ovat digit! ja Photo Presse, molemmat saatavilla osoitteessa www.photopresse.de sekä Photonews (www.photonews.de).
• Valokuvaajien ehdoton on FreeLens-Magazin. Infoa: www.freelens.de.
• Nettisivuilla voi selata New Business Verlagin lehteä Creative Power 2010. Sieltä löytyy valikoima saksalaisia viestintäalan palveluntarjoajia, eli mainostoimistoja. www.new-business.de.
• BFF:n laaja käsikirja "Basiswissen" on suunnattu itsenäisille valokuvaajille, opiskelijoille ja avustajille, edustajille ja kaikille, jotka toimivat jo freelancerina tai haluavat itsenäistyä. ISBN 978-3-933989-43-7. Noin 368 sivua, 58 euroa + 6 euroa postituskuluja. Saatavilla Bund Freischaffender Foto-Designerilta www.bff.de.
• Bundesministerium für Wirtschaft und Technologie (BMWi) tarjoaa runsaasti tiedotteita yrittäjille tarkoitettuun materiaaliin, jotta he voivat käyttää vankkaa tietopohjaa menestyksekkääseen alkuun itsenäisellä tiellään. Sivustolta löytyy myös tietoa tukiohjelmista, rahoitusvinkeistä yrityksen perustamiseen ja liiketoimintasuunnitelman laatimiseen. www.existenzgruender.de.
• BMWi tarjoaa myös maksuttoman ohjelmistopaketin "yrittäjille ja nuorille yrityksille", joka on hyödyllinen liiketoimintasuunnitelman luomisessa ja sisältää myös digitaalisen kassakirjan, strategiasuunnittelijan, tulojen ja menojen kirjanpitäjän jne.: www.softwarepaket.de.
• Saksan luova ja luovia alallaan etsiviä palveleva instanssi: www.redbox.de.
• Tiedot Künstlersozialkassen jäsenyyteen ja hakemuslomakkeen löydät osoitteesta www.kuenstlersozialkasse.de. Siellä voi myös ladata hakemuslomakkeen.
• Hakemus- ja edustuslaukkuja voi hankkia sivustoilta www.boesner.de ja www.monochrom.com.
• Kaikenlaista ja mahdottomuutta valokuvauksessa, runsaasti vinkkejä ja hyödyllisiä tietoja löydät Brenner Fotoversand -luettelosta: www.fotobrenner.de.
• Taustojen ja kattojärjestelmät sveitsiläinen studiovarustaja FOBA myy esimerkiksi www.profot.de.
• Merkittävimmät oikeudelliset kysymykset ja yksityiskohtaiset vastaukset asianajajalta sekä yhteenveto valokuvaajan näkökulmasta tarjoaa kirja "Fotografie und Recht - Die wichtigsten Rechtsfälle für die Fotopraxis" (Daniel Kötz ja Jens Brüggemann). 184 sivua, mitp-Verlag, 34,95 euroa; ISBN: 978-3-8266-5944-7.
• Valtioliike Ruhrin alueella useilla toimipisteillä toimiva suuri valokuvakauppias on Foto Hamer (pääkonttori Bochumissa). Kiinnostuneilla korkealaatuisten kameroiden ja objektiivien ostajilla on mahdollisuus kokeilla niitä ennen ostoa vain 30 metrin päässä sijaitsevassa vuokrastudiossa. Sama pätee myös studioblitzeihin ja muihin tarvikkeisiin. www.foto-hamer.de.
• "Ratgeber Freie - Kunst und Medien" on ver.di: n projektin nimi. Verkosta löytyy digitaalisesti päivitetty ja päivitetty Goetz Buchholzin samanniminen kirja. www.ratgeber-freie.de.
• "Erfolg als Fotograf - Wie man sein Können optimal präsentiert" lupaa Dr. Martina Mettner samannimisessä kirjassaan. Oma mielipiteeni: Olisi ollut mukavaa, jos kirjailija olisi konkretisoinut monia kohtia. Silti suositeltava. ISBN: 978-3-9813869-0-5. 216 sivua, 39,80 euroa.
• Calumet („It´s where the Pros go“) tulisi tuntea jokaisen, joka haluaa valokuvata ammatikseen. Laadukkaan valokuvausvarusteen ennakkovalikonnan parhaalla neuvonnalla luvataan tyytyväinen kanta-asiakasvirto. Kysymykset voi lähettää ulkomyynnin edustajalle: esim. michael.roll@calumetphoto.de.
• Lentolehtiset ja muut mainosmateriaalit voi tilata edullisesti myös internetistä, esimerkiksi sivustolta www.flyerpilot.de. Mikäli kuitenkin tarvitset erittäin laadukkaita painotuotteita, joissa mahdollisesti haluat seistä painokoneen vieressä valvoaksesi painolaadun, paikallisen painotalon valitseminen on edelleen paras tapa.
• Laadukkaita painotuotteita, kuten taidekirjoja ja taidekatalogeja, tuottaa esimerkiksi www.druckverlag-kettler.de.
• Voit tarkistaa haluamasi verkkotunnuksen saatavuuden osoitteessa http://www.denic.de/domaincheck.html.
• Jos haluat selvittää, kuka on vastuussa tietyiltä verkkosivuilta, kannattaa vierailla osoitteessa http://www.whois.net.
• Ennen kuin teet havaintosopimuksen VG Bild-Kunst -järjestön kanssa, kannattaa ensin tutustua verkkosivustoon www.bildkunst.de.
• Yksityiset valokuvakoulut Saksassa (aakkosjärjestyksessä kaupungin nimen mukaan):
• Design Akademie Berliini: www.design-akademie-berlin.de
• Lette-Verein Berliini: www.lette-verein.de
• Neue Schule für Fotografie Berliini: www.neue-schule-berlin.com
• Ostkreuzschule für Fotografie und Gestaltung Berliini: www.ostkreuzschule.de
• Photoacademy Urbschat Berliini: www.photoacademy.de
• Best Sabel Bildungszentrum Berliini: www.best-sabel.de
• Vapaa kuvataideakatemia Essen: www.studium-fotografie.de
• Lazi Akademie Esslingen: www.lazi-akademie.de
• Fotoakatemia Köln: www.fotoakademie-koeln.de
• Photo+Medienforum Kiel: www.photomedienforum.de
• Yksityinen valokuvataidekoulu Pforzheim: www.foto-design-schule.de
• Korkeakoulut Saksassa (aakkosjärjestyksessä kaupungin nimen mukaan):
• Ammattikorkeakoulu Aachen: www.fh-aachen.de
• Korkeakoulu Augsburg: www.hs-augsburg.de
• Taideyliopisto Berliini: www.udk-berlin.de
• btk Berliinin tekninen taidekorkeakoulu: www.btk-fh.de
• Berliinin tekninen korkeakoulu: www.kd.fhtw-berlin.de
• Kuvataidekorkeakoulu Berliini-Weißensee: www.kh-berlin.de
• Ammattikorkeakoulu Bielefeld: www.fh-bielefeld.de
• Braunschweigin korkeakoulkuvauskorkeakoulu: www.hbk-bs.de
• Taidekorkeakoulu Bremen: www.hfk-bremen.de
• Korkeakoulu Darmstadt: www.fbg.h-da.de
• Ammattikorkeakoulu Dortmund: www.fh-dortmund.de
• Dresdenin teknillinen yliopisto: www.arch.tu-dresden.de
• Ammattikorkeakoulu Düsseldorf: www.fh-duesseldorf.de
• Musiikki- ja medianstituutti Düsseldorf: www.rsh-duesseldorf.de
• Bergische Universität Wuppertal: www.uni-wuppertal.de
• Duisburg-Essenin yliopisto: www.uni-duisburg-essen.de
• Frankfurtin valtion kuvaustaidekorkeakoulu: www.staedelschule.de
• Burg Giebichenstein, Halle: www.burg-halle.de
• Kuvataidekorkeakoulu Hamburgissa: www.hfbk-hamburg.de
• Hamburgin soveltavan tieteen korkeakoulu: www.haw-hamburg.de
• Ammattikorkeakoulu Hannover: www.fh-hannover.de
• Hildesheimer korkeakoulu soveltavaan taiteeseen ja tieteeseen: www.hawk-hhg.de
• Hildesheimin yliopisto: www.uni-hildesheim.de
• Karlsruhen valtion kuvataidekorkeakoulu: www.hfg-karlsruhe.de
• Kuvataidekorkeakoulu Kasselissa: www.kunsthochschulekassel.de
• Kielin Muthesius-kuvataidekorkeakoulu: www.muthesius-kunsthochschule.de
• Kölnin kansainvälinen muotoilukoulu: www.kisd.de
• Ammattikorkeakoulu Kölnissa: www.fo.fh-koeln.de
• Kuvataidekorkeakoulu Kölnissä: www.khm.de
• Konstanzin korkeakoulu: www.htwg-konstanz.de
• Niederrheinin korkeakoulu Krefeldissä: www.hs-niederrhein.de
• Leipzigin Grafiikan korkeakoulu: www.hgb-leipzig.de
• Ammattikorkeakoulu Mainz: www.fh-mainz.de
• Johannes Gutenbergin yliopisto Mainzissa: www.kunst.uni-mainz.de
• Kuvataideakatemia Mainzissa: www.afbk-mainz.de
• Korkeakoulu Mannheimissa: www.hs-mannheim.de
• Münchenin korkeakoulu: www.hm.edu
• Münchenin kuvataideakatemia: www.adbk.mhn.de
• Ammattikorkeakoulu Münsterissä: www.fh-muenster.de
• Georg-Simon-Ohm-korkeakoulu Nürnbergissä: www.ohm-hochschule.de
• Gestaltungin korkeakoulu Offenbachissa: www.hfg-offenbach.de
• Osnabrückin yliopisto: www.uni-osnabrueck.de
• Ammattikorkeakoulu Ottersbergissa: www.fh-ottersberg.de
• Ammattikorkeakoulu Potsdamissa: www.design.fh-potsdam.de
• Saarbrückenin kuvataidekorkeakoulu: www.hbksaar.de
• Ammattikorkeakoulu Schwäbisch Hallissa: www.fhsh.de
• Siegenin yliopisto: www.kunst.uni-siegen.de
• Merz Akademie Stuttgart: www.merz-akademie.de
• Stuttgartin kuvataidekorkeakoulu: www.abk-stuttgart.de
• Eurooppalainen taideakatemia Trierissä: www.eka-trier.de
• Bauhaus-Universität Weimar: www.uni-weimar.de
• Ammattikorkeakoulu Wiesbadenissa: www.fh-wiesbaden.de
• Korkeakoulu Wismarissa: www.hs-wismar.de
• Ammattikorkeakoulu Würzburgissa: www.fh-wuerzburg.de
